Köyhän oppilaan valitus-runo

Köyhän oppilaan valitus-runo.
(Lähdetetty.)
Kirjoittanut Pietari Mansikka


Ompa kyllin kyynäleitä
Multa vaikeita valunut
Polosille poskilleni
Kataloille kasvoilleni,
Joilla rukka ruumihini
Minä raukka raatoseni
Kokonansa kostutella
Taitasin joka tahdolta,
Isän koissa itkeissäni
Valittaissa vanhempaini.
Tullen koulusta kotia
Oppilasta osuttua,
Muistan muino-päiviäni
Ajattelen aikojani,
Miten herttanen minulla
Oli aika oppilassa
Koto-koulua kokeissa,
Ett’ei huolta huomisesta
Pakkoo leivänpä palasta
Ollut mulla, ollessani
Rauniolla rakkahani
Isäni iki-majoissa
Emoni elo-sioissa,
Jotka kantoivat katalat
Palat parhaimmat panivat
Eteheni heittelivät
Suoriuivat suurukseksi
Sekä vaattehet valoivat
Monenlaiset laittelivat.
– Vaan ku puuttui vanhemmilta
Vara kaiketi katosi,
Niin jäi oppi niinikänä
Kesken seisattu keralla.
Vaikk’ on veljillä varoa
Sisarilla rikkautta,
Eipä auta niiden armot
Eikä turvat tuntununna.
Veljiltä veron apua
Sisarilta rihmasenkan
En mä saanut poika parka;
Veri veljillä vetelä
Sitä vienompi sisaren.
Pantasiinko mä papiksi
Tulisinko tuomariksi
Vainko maani mittariksi
Eli läänin lääkäriksi,
Niinpä niihin tarvittaisi
Varojakin vaadittaisi,
Opin saatua, satoja
Kolikoita kohdastansa,
Joilla kirjaston kimoa
Tarpeellisen taitasin mä,
Taikka muita tarpehia
Vähän välttämättömiä.
Papinpa on palkka huono
Apulaisen aivan pieni
Joll’ ei jouda kirjastohon
Piisannepa pienempäänkän.
Mutta kun ei kustanneta
Anneta apua mulle
Pauna maamme pankkiloista
Raha-kassoista kahota,
Erityiset eivät myöskän
Anna miehet armeljammat,
Joill’ on varoa vakassa
Äyrilöitä äijemmältä;
Niinpä täydyn tälläsenä
Oppi-puolna ollessani
Kaikki jälteä, katala,
Heitteä, polonen poika,
Ennen tuolla toivomani
Lapsempana laulamani.
– Kaikk’ oil köyhyys, ku kadotti,
Rahan puute raakkajaisi.
Ett’ ei miusta miestä tullut
Oman Suomen oppinutta;
Nyt en pappina pajata
Enkä tutki tuomarina!
Tämä asja autettava
Olis oikehin ajassa,
Että pantasi esille
Tuotasipa tutkinnolle,
Mistä oisi ottaminen
Apu saatava alulle
Laki köyhän lapsukaille
Varaksi varattomille.
Niinpä saatasiin satoja,
Tuhat mieheksi tulisi,
Niistä jotka joutavana
Muuten täällä täytysivät
Iän viettää ilkeöinä
Nurkka-herroina nuhista,
Sekä syntys ”syökkäriä,”
Juoppo-lallit lankiaisi
Talonpoikiin taskun syöjät
Kuluttajat kukkarojen
Rahan raakkajat sisällä
Kaikki tyyni tyhjentäjät.

P[ietari]. M[ansikk]–a.


Lähde: Sanan-Lennätin 29.11.1856.