Juokse porosein!

Juokse porosein! (Mukaelma.) Kirjoittanut Frans Mikael Franzén

Juokse, porosein,

Poikki vuoret, mât!

Seista, syødæ sât

Majall’ impysein;

Siellæ verraton

Sammal ârre on.

Pæiv’ on lyhyinen

Mutta pitkæ tie,

Laulaissain nyt vie

Matka joutuen!

T^æll’ on sudet vân

Usva-majoissân.

Jos ma lentæisin,

Miten kotka tuo,

Kultapilven luo,

Ehkæ nækisin

Silmæs lemmityn,

Hûles hymyilyn.

Sydæmmeni sæ

Kohta kietoit nîn

Lemmen pauloihin

Ett’ en selviæ;

Vedæt totta kuin

Koski innostuin.

Sitten kun sun næin,

Sûrest’ ikævøin

Aina pæivin, øin

Mietin mielessæin:

On se onni vân

Kun ma sinut sân!

Vaikka kætkeisit

Lâkson kiven tâ,

Taikka porolla

Mets^æn rientæisit:

Kivet, hongat ois

Tieltæin kæypæ pois!

O[lli]. W[uo]r[ine]n.

Lähde: Kansan Lehti 19.3.1870.