Junassa.

Kirjoittanut Eero Alpi


Hänet näin minä kerran vainen.
Hän junasta juuri läks’, –
Ja mua vain armotonna
Juna viillätti edemmäks’.
Vaan niin oli kumman kaunis
Hänen vaalea vartensa tuo,
Ja soma ja syvä ja puhdas
Oli silmien säihkyvuo.
Hänen rintansa henkivä kumpu
Oli kuin kevätaaltonen vaan,
Ja leikiten hulmusi helmat
Laps-lauhoja kuiskeitaan.
En tiedä ma, mitä tuo naikko
Mun syömmeeni jättikään? –
Vaan jotakin sentään, koska
Teki laulaja laulun tään.


Lähde: Alpi, Eero 1904: Kajastuksia: runoja. Alfred Lagerbom, Hamina.