Julistus Suomen entisen uskonnon ja perustuslakien vahvistamisesta
4. huhtikuuta (23. maaliskuuta) 1809
muokkaa[Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri I:n julistus Suomen asujamille maan entisen uskonnon ja perustuslakien vahvistamisesta.]
Me ALEXANDER I,Kejsari ja Itzewaldias yli koko Ryssänmaan etc. etc. etc. Suuri Ruhtinas Suomen Maasa etc. etc. Teemme tiettäwäxi: Koska Me olemma koonneet Suomen Maan Säädyt yhteisille Herran päiwille ja wastaan ottaneet heidän Uskollisuudensa Walan, olemma Me, täsä tilasa, tahtonneet, juhlallisen heidän läsnäollesansa ulos annetun ja Sen Korkeimman Pyhydesä julistetun Säändö-Kirjan kautta wahwistaa ja wakuuttaa heitä siitä, että heidän Christillinen Oppinsa ja perustuslait niin myös ne wapaudet ja oikeudet, kuin itzekukin Sääty erinommattain ja kaikki Suomen Maan Asujamet yhteisesti läsnäolewaiseen aikaan saakka owat nautinneet, pitää woimasa pidettämän. Niinkuin Me myös tämän kautta annamme Meidän uskollisille Alammaisillemme Suomen Maasa nimitetyn Säändö-Kirjan, niin tahdomma Me siinä ohesa heille tiettäwäxi tehdä: että koska Me olemma woimasa pitäneet tämän maan Wanhudesta otetun tawan ja niiden jälkeen Meitämme sowittaneet; niin Me sen Uskollisuuden-Walan, kuin Säädyt yhteisesti, ja Talonpojan säädyn uloslähetetyt erinommattain, niin itze kuin heidän kotona olewaisten kanssa-weljeinsä puolesta, wapatahtoisesti ja waatimata owat tehneet, pidämme hywänä ja sitowana jokaista Suomen Maan Asujata ilman wähindäkään eroitusta. Täydellisesti wakutettuna, että tämä hywä ja rehellinen Kansa aina on Meille ja Meidän Jälkeentulewaisille osottawa saman uskollisuden ja järkähtämättömän kuuliaisuden, jonga kautta ne aina owat itzensä ulosmerkinneet, en Me myöskään tahdo laiminlyödä, että Sen Korkeimman awulla edespäin jättää todistuxia Meidän jokaaikaisesta Isällisestä murhenpidostamme heidän onnellisudestansa ja menestyxestänsä. Borgåsta sinä 23 päiwänä Maalis-Kuusa 1809.
Pääkirja on korkiammasti omalla kädellä alakirjoitettu
ALEXANDER.
Että tämä on meidän kieleemme oikein käätty wahwistaa Armollisimman käskyn jälkeen
Rob. H. Rehbinder,
Palwelusta tekewä H. M. Kejsarin tykönä Suomen Asioisa.
[Teoksesta Kustavi Grotenfelt [1861-1928]: Suomenkielisiä historiallisia asiakirjoja Ruotsin vallan ajalta (vuosilta 1548-1809), Helsinki 1912.]