Juhannus laulu
Juhannus laulu. (Lausuttu Terijoen Nuorisoseuran kesäjuhlassa 24 p. kesäkuuta 1903). Kirjoittanut Vilkku Joukahainen |
Mitä laulan?
muokkaa- Oi Herra, suo’os mun laulullein
- se oikea juhannus henki,
- niin että se aattehet innostais
- ja sielut ja sydämet liekkiin sais,
- kuin vanhain laulujen henki!
- Ja mistä, mistä ma laulaisin
- kun ilon on laulujen loppu?
- Mitä sävel se vielä nyt kantaa vois
- ja riemun ja onnen toivoja lois,
- kun tuska on toivojen loppu!
- Se sävel suuri on elämän
- pyhä, puhdas ja ihana usko;
- Se serkku on henkien taivaisten
- ja ystävä kurjien vaivaisten
- ja Luojan ja luotujen usko!
Elämän uskoa.
muokkaa- Yks maailmassa usko on ikuinen,
- joka maat sekä taivahat täyttää.
- Sen uskon sä tiedät ja tunnet sen:
- se maassa on, tuikkeessa tähtien;
- Se henkii metsissä, kevät’öissä
- ja kiehuu ja kuohuu vetten vöissä;
- Se voimia parhaita työhön käyttää
- ja ihmeitä yhäti uusia näyttää.
- – Se suuri on: elämän usko.
- Se usko se ihmisen usko on,
- se hyttysen lentimin kantaa,
- Se henki on maan, sekä auringon,
- sen valta ja voima on verraton,
- sen merkki on taivahan hohtehissa
- ja syvällä maan-alan uumenista;
- Se heikolle toivoa voittohon antaa;
- Sen turvissa hukkuva etsivi rantaa.
- – Niin suuri on elämän usko!
- Se usko se tarmona toimien lie
- ja elämän itkujen voitto.
- – Vai miksi on ihmisen toivoon tie,
- ja mielikin, miksi, se päivään vie;
- ja sielu, miks etsivi ikuisuutta
- ja muodon ja aattehen ihanuutta;
- ja miksi on päivällä lasku ja koitto
- ja ihmislapsella laulu ja soitto?
- – Niin vaatii elämän usko.
- Mi voima sen lentoa innostaa
- surun synkän syksymielen,
- kun taivas on kolkko ja musta maa
- ja sydän jo kuumakin kylmäksi saa;
- kun kansat toistensa töitä itkee
- ja vääryys toivojen taimet kitkee;
- kun kohtalo säälitön kytkee kielen
- ja temppelin tahrivi pihtipielen?
- – Se voima on elämän usko!
- Oi, ihminen, uskalla elämään
- ja elämän antajan voimaan! –
- Ja maasi se nousevi itsestään
- ja kansasi kahleet murtavi jään,
- ja Suomesi muuttuu onnen maaksi
- ja elämän taistelu riemukkaaksi.
- Oi, ihminen, uskalla elämän voimaan
- sun Luojasi luomaan ja aateloimaan:
- – Se suuri on, ihana usko!
Lähde: Työmies 1.7.1903.