Joroisista tammikuun 5 p.
| Joroisista tammikuun 5 p. Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask |
– Joroisista tammikuun 5 p. Entisen tavan jälkeen pidettiin meillä uuden vuoden ensimäisinä arkipäivinä kunnan lautakunnan kanssa, kunnan eli pitäjiin vaivaisholhous-jäsenten, osaksi vaivaisten ja köyhäin sekä heidän hoitajansa läsnä-ollessa yhteinen kokous, jossa vanhoja, lapsia, vaivaisia, jotka muutoin turvattomia olivat, sijoitettiin ruoduille ja huutokaupalla tarjottiin hoidettavaksi sekä vielä muutoin puutteenalaisille huonoille vähittäin avuksi jyviä annettiin, että ei liene monta jäänyt, joille ei luvattu. Vaan tarvittaisiinpa tähän jo likemmin sata tynnyriä luullakseni, sitte vielä vuoden ajalla sattuvat ”hätätarpeet”, joihin lienee viime vuodella varastonhoitaja omia jyviänsä antanut enemmän kymmentä tynnyriä, jotka vielä olisi maksettavat. Mutta miten jyvät kootaan oli siinä tietämätön ja kohta tuumittava asia. Ennen kyydittiin huonoja talosta taloon, joka ei ollut mieluinen työ, vaan holhous-asetuksen tultua v. 1852 tämä vähän taukosi; sakoista, lahjotuksista j. m. keräytyvän vaivaiskassan lisäksi koottiin tiloilla 4 kappaa manttaalilta ja mökeistä 1 kappa, palvelijain palkasta, piian 5 kop. ja rengin 15 kop. Käsi-ammattilaisilta ja virkamiehiltä tulon ja palkan arvon mukaan. Sitte ajan kuluessa kallistettiin toista vertaa suuremmaksi; tämäkin oli maksajille niin epätasainen kuin hyväin ja huonoin hevosten arvo viime vuorena. Valittiin, maksumuodon muutoksesta riideltyä, toimitusmiehet tekemään uutta maksu- eli holhoussääntöä, vaan on vielä valmiiksi saamatta. Muutaman toimittajan katsella kirjoitti muuan mökkiläinen omasta päästään säännön, jossa olisi tasaisempi maksumuoto, vaan ei kaikkein varaston osakkaiden mielinen. Siinä oli arveltu näin sopivan satalukujen arvon mukaan: talolliset ja tilainhoitajat, kruununulostekoin, pitäjän keskinäisten maksuin ja ruotuvaivaisten ylöspidon pois eroitettua jyvinä vastaavassa arvossa, jälkeen jäävästä jäänöksestä (niin paljo tarvitessa) 1 kappa sadalta; mökkiläiset ja lampuodit: kruununulostekoin, papinsaatavain (työnä, tavarana eli rahana y. m.), pitäjän keskinäisten kaikkein maksuin, isännälle suoritettavan veron (välikirjan eli muun ylöspanoksen mukaan) eroitettua jyvä-arvossa, tästä jäävästä jäänöksestä: 1 kapp. 100:lta. Palkolliset kaikkinaisissa toimituksissa, talosta annettava vaate palkaksi arvaten, 1 m. %. Samoin on arvattava maanviljelijäin liikarahvas ja loiset, jotka ei tahdo eli joilla ei ole tilaisuutta käyttää työvoimansa maanviljelykseen; näistä käsi-ammattia harjoittava, käsi-ammattilaisen tavalla. Käsi-ammattilaiset: siitä päiväpalkasta kuin teettäjän ruuassa ansaitsevat 1 %, s. o. 3:men päivän palkan verta. Papit ja muut pitäjältä palkatut virkamiehet, apulaisen palkan ja ennen sanottuin matsuin eroitettua, kuin ei ole maanviljelykseen kuuluvaa veroa, jyvinä karttuvasta palkasta 1 %. Pitäjässä kiintonaiset eli asuvat kruunun virkamiehet: vakinaisesti seisovan varsinaisesti määrätyn palkan arvosta, sanottuin maksuin eroitettua, 1 %. Kauppapuodin pitäjät, myydyn tavaran myymähyödystä 10 %:sta 1 % eli myydyn tavaran hinnan arvosta 1/1000:s, joka olisi käsitettävä kauppakirjoista tutkien; niin sopisi sen sijaan 1/10osa vero-arvon määrästä (vaan epätasainen). Apteeki samoin. Ravintoaineiden myyjätkin samoin.
Tällä tavalla tulisi tasaisemmin kuin ennen esim. tila, 1/8 mantt. ennen 1 k. tulosta, jos jäänöstä 30 tynn., siitä 9 k. Mökki ennen 2 k., senlaisia on joista ei jäänöstä tuskin 100 k., nyt siitä 1 k. – Kyllä tähän keksittäisiin syitä väitökseen.