Joroisista tammikuun 24 p.

Joroisista tammikuun 24 p.

Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask


Joroisista tammikuun 24 p. Talvikeli oli täällä mitä huonointa jäillä, kun olivat ohuita, veden ja lumen kanssa hyyhmänä tammikuun keski-aikoihin asti; vaan Heikinpäivän edellä alkoi pakkanen, joka kylmi hyyhmän jäähän jäillä ja maillakin paljasna olleita vesilätäköitä ja puroja. Metsien keskellä olevista tasamaahalmeista ei osata täällä toivoa soveliasta rukiinkasvua, kun ovat olleet sulina ja nyt on jo lunta niin paljo, ettei luulla kylmän alle pääsevän, eikä ole täällä, joo ei liene maassamme muuallakaan, paljo tapana ”lumen särkeminen” lanalla, karhilta eli jollakin soveliaammalla kalulla, joka sitte hyvästi pakkasen maahan laskisi. Tammikuun 10 p. oli kunnan- eli pitäjänkokous vaivaismaksuista, jossa maksut jäivät entiselle epätasaiselle määrällensä, joka on ollut: 8 kappaa manttaalin tilalta; mökistä 2 kappaa, joka on ihan epätasaista, sillä lienee mökkejä, joihin tuskin jäisi mitään jälelle, jos isännälle suoritettava maksu ja työ kohtuullisesti palkittaisiin kasvuista, toisia taas, joissa kasvaa jäänöstä yli vuotuisen tarpeen, vaan on näissä eroitus ahkeruudella ja huolenpidollakin. Tiloja on, joissa on kasvuja niinkuin 4 eli 5:dessä mökissä, ja on vaivaismaksu suoritettu yhdellä kapalla, mutta kuitenkin on tarvittu irtonaisen väen työtä paljo. Palvelijat: piiat 40 p. ja rengit 1 m. 20 p. Virkamiehet ja käsi-ammattilaiset, entiset määränsä. Eivät nämä maksut täytä likimainkaan tammik. 3 ja 4 päivinä kokouksessa suostuttaa maksumääräyksiä vaivaisten hoidoksi, jotka taisivat tulla liki 100 tynnyrin arvoisiksi. Kunnanrahaa sovittiin maksamaan 12 penniä äyri-arvolta eli 7 m. 68 p. manttaalilta.

Viime uuden vuoden päivänä, kirkkoherraksi kutsuttava kappalaisemme, surkutellen sanoi viime vuotena syntyneen yksinäisiä lapsia 14.

Tänä vuotena kuulin muutaman itse mielestään arvoisan, ylpeän miehen sanovan: ”Kirjoja ei tarvita, eikä ne ole mitään tarpeelliset”. Jos puhe ei ollut siinä läsnä-olevain mielikarvaudeksi tarkoitettu ”ainoastaan”, niin ei se ollut ainoastaan vastoin hänen omaa tietoansa ja tarvistansa, vaan vastoin kaikkea opetuksen tarkoitusta ja aikeita, jota on kustannettu lähes maailman alusta nykyisen ja tulevan elämän hyväksi, jotta olisi kumottavat koulut, seurakunnat, virat, hallitukset. Vastoin uskonopin perustusjuurta lauseissa: ”Tutkikaat; Ota opista ja lukemisesta vaari; Sinun pitää teroittaman nämät sanat; Autuas on Jumalan sanan rakastaja” j. n. e. – Jumala varjelkoon sen puheen juurtumasta ja levenemästä!

G[ustaf]. F[redrik]. B[rask].


Lähde: Suomalainen Virallinen Lehti 1.2.1870.