Joroisista 19 p. heinäk.
| Joroisista 19 p. heinäk. Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask |
Joroisista 19 p. heinäk. Kesä on alkupuolen jo kulunut, joka oli sateinen ja kylmä; heinäkuun alussa oli halla-yö, jonka jälkiä nyt näkyy kevät-touvoissa ja soilla rukiissakin, jotka jotenkin hyvästi heilimöivät, kuin alkupuolta heinäkuuta oli lämpymät pouta-ilmat, jotka vähän kuivasivat kevät-kylvyjä kuivissa paikoissa. Muutoin ovat ilmat olleet sopivia työnteolle, että mehtä-maitakin on saatu valmistaa kylvöille, vaan heinäkuun keskiaikana alkoi sateiset ja kostiat ilmat, josta kasvut ihastelivat, vaan heinäntekiät eivät sitä halulla kiittäneet. – Terveyden tila rahvaassa on tavallinen; kuolevaisuus samoin. Nälkään nääntyviä ei nyt kuulu, vaikka markalla ei mieluisasti saada kapallista rukiita, jonka tähden työväen, perheen ja lasten on köyhyys suojeltava ja puutokset pidettävät; ei kuitenkaan paljo liiku kerjäläis-laumoja, joita taitaa, nyt tarkemmin seurattu tapa, (joka ei salli vapaata kuljeskelemista), vähän auttaa estetyksi, joka rahvaan kuljeskeleminen onkin saattanut usein käsittämättömän vahingon maakunnassa. Tarkoin perään ajatellen, näyttää maamiesten sopivan järjestää työn teon niin, että rahvasta ei maassa olisi tarvis pitää koskaan työn puutteessa, jos yleiseen maakunnan tilaan silmät heitettäisiin ja yhteisesti vahinkoa vältettäisiin; sillä työväki tarvitsee eineen ja ylöspidon työn puuttuessakin, joka kuitenkin on suoritettava maan omistajan hinkalosta; sillä sinnehän se työmiehen sormien voima joutuukin, vaikka paljo kuullaan syyttelemisiä, työmiehen itsensä puutteet ansainneen, jonka sormista monelle on ylöllisyys imetty ja olkapäillä kannettu, kallis puku ympärille; vaikka työmieskin on usein halullinen turhuuteen tuhlaamaan toisena aikana tarvittavat varansa.
Lähde: Tapio 31.7.1869.