Joroisista (8.9.1862)
| Joroisista. Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask |
Joroisista. Meillä on luultavasti yhtäläiset uutiset, kuin monessa paikoin Suomessa muuallakin: niinkuin on sanomissa kerrottu, oli kevätkesällä soveliaita ilmoja, toivottiin tulevan talven kylmät palkituksi lämpimällä kesällä, vaan kesäsydänajan tultua, oli ilmat peräti toisin. Lopun puolella kesäkuuta alkoivat kylmät ja sateiset ilmat, joita on kestänyt tähän asti. Heinäkuun alussa ja elokuun lopulla oli liki viikkokauden päivät satamatta. Kevä-touvot rupeisit keskin vaivautumaan kylmän ja sateen kanssa, potaatit eivät kyenneet kukkimaankaan. Muiden toukoin ja heinäinkin kukkiminen oli epä-aikaista, vaikka oikein puolesta vähitellen vihdoin kasvoivat. Keski elokuulla oli kova yöhalla, joka vahingoitsi paikoin kaikkiakin kasvuja. Heinänteko oli hidasta ja vaivaloista, eikä voitu saada heiniä kelpo-kuiviksi: on jo kokoja täytynyt purkaa tahi jättää pahenemaan. Elokuun lopussa ei vielä rukiit olleet valmistuneet leikattaviksi, ja joiden täytyi tarpeessa leikaata, ovat havainneet vahingonsa viljan huonoudessa ja vähyydessä, kuin on ollut keskiarvossaan 8 tahi 10 kappaa satalyhteestä. Rukiit ovat muutoinkin viallisia ja ruosteelta vaivatuita. Ohrat olit vielä aivan vihantia. Siemenen vähyys, puute, työläs saalis, olivat yhteiset. Ilmoin tähden ei voitu soita ja halmeita kylvölle valmistaa. Kesän alussa alkoivat hyönteiset virkuta elämään, vaan sydänkesällä raukesivat jälleen. Juhannusviikon lopulla satoi lumenkypeniä, jolloin täytyi lepänlehtien kuluttajat vähemmäksi lakata. Saivartajaa ei nähty he. voisissa ollenkaan.
Ruuanpuutos pyrkii ei ainoastaan melkein joka mökkiin vaan taloihinkin: jyväin hinta kasvaa kasvamistaan. Pitäjän herrasmiehet ja muutama talonpoikakin möivät 6:teen ruplaan ruistynnyrin; vaan monet talonpojat möivät tuskin markasta kapan, joka vielä sanottiin pidetyn heiltä avuntekona, ehkä edellämainittuin myyntö olisi ollut niin pidettävä.
Lähde: Suomen Julkisia Sanomia 8.9.1862.