Joroisista (15.10.1863)

Joroisista.

Kirjoittanut Gustaf Fredrik Brask


Joroisista. Katovuosi vaikutti naimisenteon arvelua nuoressa rahvaassa. Talonpojiston halvimmassa luokassa ei osattu luulla syntyvän naimista ollenkaan, kuin tilamiehetkin viivähtelivät; muistaakseni vasta toukokuussa kuulutettiin toinen parikunta, jotka olivat varakkaampia, että kykenivät kauppaan ryhtymään perityillä varoillansa, vaikka halvimmassa luokassa, joka vasta uudisjyväin näkymään ruvettua alkoi naimaan kiihtyä (nimittäin palkolliset ja mökkiläiset, vuoro- ja osa-viljelijät); heitä seurattiin jo arvoisemmassa luokassakin (s. o. oma-maiset ja tilamiehet, talolliset).

Maassamme on kaikilla niin valmistuneilla vapaus käydä naimiseen, vaan halvin luokka ei ole sovelias talonpojistossa, niinkuin arvokkaampi: sillä milt’ei kauhista kuin kerjäläislapset seisovat pihtipielissä väristen vilusta ja hinkuen nälästä; ei vielä silläkään hyvä! moni antaa heille kelvotointa pahuudenoppia ja siihen yllyttää, vaan harvat oikeata oppia. Orjallisen tilaisuuden ohessa on pitkin ikää monella sitte rakastetut pahat tavat, joihin nuoruudesta tottuneet ovat, viimein taas kerjuu-sauva puolisona eli vankius jälkimuistona. Näitä asioita tainnee monet nuorukaiset luokastamme arvella, kuin erästen rasitusten kärsivillä ei näytä olevan yrittämisenkään halua avioliittoon. Ei kuitenkaan onnistune erään hulivilin loru ”naimattomuudella hävittää köyhäin sukua”; se olisikin vastoin luomisen sääntöä.

G[ustaf]. F[redrik]. B[ra]–sk.


Lähde: Suomen Julkisia Sanomia 15.10.1863.