Johtosääntö rekisterivirastoille
Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 21.11.1889/36.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m. y. m. y. m. Teemme tiettäväksi: että Me, tehdystä alamaisesta esityksestä ja Suomenmaan Valtiosäätyjen annettua alamaisen lausunnon asiasta, olemme nähneet hyväksi armossa määrätä, että on annettava seuraava
Laivarekisteri on kirjoitettava yhteen tahi useampaan tukevasti sidottuun kirjaan.
Kirjaan varataan jokaiselle laivalle, joka siihen kirjoitetaan, oma lehtensä, johon kuuluu kaksi, kirjaa avattua, näkyvissä olevaa sivua.
Jokainen lehti varustetaan omalla numerolla yhtenäisen järjestysjakson mukaan ja jaetaan kahteentoista sarekkeeseen, niinkuin tähän liitetty I:n kaava osottaa.
Ensimmäiseen sarekkeeseen pannaan laivan nimi ja sen signaalikirjaimet, jos niitä sille annetaan.
Toiseen sarekkeeseen merkitään laivan rakennuslaatu ja tekoaine; onko sillä pyöreä tahi lattea gatti (perä); kansien ja mastojen luku; laivan taklauslaatu; onko se purje- vai höyrylaiva, ja viimmemainitussa tapauksessa, onko se ratas- vai propellilaiva, sekä myös höyrykonetten luku ja koneen osotettujen (indiseerattujen) ja vaikuttavien (effektiivisten) hevosvoimain määrä; onko kannella päällerakennuksia vai eikö, sekä onko laiva metallilla vuorattu ja millä.
Kolmannen sarekkeen pitää, osottaen päivän, jona kantavuuskirja on annettu, ja sen ohjeen, jonka mukaan laivan kantavuus on laskettu, sisältämän laivan päämitat sekä koko- eli bruttokantavuus, poisvedot tästä ja puhdas eli nettokantavuus, nämät kuutiometrein ja rekisteritonein laskettuina.
Neljänteen sarekkeeseen merkitään vuosi, milloin, ja paikka, jossa laiva on rakennettu, sekä sen rakennusmestarin nimi, jonka johdolla työ on tehty, ja se varvi, jossa rakennus on toimitettu, taikka, jos sitä ei ollenkaan tahi vain vaivoin voi selville saada, muistutus tästä.
Jos laiva aikaisemmin on kuulunut toiseen maahan, tulee neljänteen sarekkeeseen kirjoittaa se saanto, jonka kautta laiva on joutunut suomalaisen omaksi, sekä myös saannon aika ja ne asiakirjat, jotka siitä on esiin tuotu.
Laivan kotipaikka pannaan viidenteen sarekkeeseen.
Kuudes sareke jaetaan viiteen palstaan, joihin merkitään:
a) yhtäjaksoinen järjestysnumero jokaiselle laivan-isännälle tahi kanssa-isännälle;
b) laivan-isännän tahi isäntien nimi, sääty ja kansallisuus tahi, jos omaajana on yhtiö, sen laatu ja toiminimi (firma) sekä itsekohtaisesti vastuun-alaisten yhtiömiesten tahi osakeyhtiön puolesta hallitusjäsenten nimi, sääty ja kansallisuus;
c) niiden laivan-isäntien tahi vastuun-alaisten yhtiömiesten kotipaikka, jotka ovat b) palstassa mainittuina, sekä paikka, jossa siinä ilmoitettu yhtiö harjoittaa liikettänsä;
d) se osuus, mikä jokaisella laivan-isännällä on laivassa; ja
e) saanto, jonka kautta laiva tahi laivaosa on omaksi saatu, sekä siitä näytetty saantokirja.
Edellinen saanto merkitään, jos niin vaaditaan, neljänteen sarekkeeseen.
Seitsemänteen sarekkeeseen kirjoitetaan ja rekisteriviraston puheenjohtajan allekirjoituksella vahvistetaan, että laiva on sisäänkirjoitettu rekisteriviraston päätöksen mukaan, sekä myös päivä, jona sisäänkirjoitus tapahtui.
Kahdeksas sareke jaetaan samalla tavalla kuin kuudes sareke. Siihen merkitään, vaariin ottaen mitä 8:nen §:n mukaan pitää kuhunkin palstaan pantaman, laivan rekisteröimisen jälkeen laivan omistuksessa tapahtuneet muutokset, sekä myös, mitä 9:nessä §:ssä on määrätty, e) palstaan.
Yhdeksänteen sarekkeeseen pannaan kaikki muutokset, jotka ovat tapahtuneet ensimmäisessä, toisessa, kolmannessa ja viidennessä sarekkeessa olevissa asianhaaroissa, sekä myös semmoiset muutokset kuudennessa ja kahdeksannessa sarekkeessa olevissa seikoissa, jotka eivät ole 10:nen §:n määräysten alaisia.
Pantiksi-pano kirjoitetaan kiinnitykseen kymmenenteen sarekkeeseen, joka jaetaan kahteen palstaan, joihin pannaan:
a) Velkojan nimi ja sääty, sen saamisen perustus, josta panttioikeus kirjoitetaan kiinnitykseen, niinkuin lainaksi-anto, maksamaton kauppahinta ja muuta semmoista, ja milloin se on syntynyt, saamisen määrä, luvattu korko ja mitä muuta siitä saamisesta on määrätty, sekä kuka on panttikirjan antanut ja milloin.
Kun kiinnitys uudistetaan, merkitään sekin a) palstaan.
b) Kiinnityksen kuoletus.
Yhdenteentoista sarekkeeseen merkitään laivan poistaminen rekisteristä ja syy siihen taikka, jos ei laivaa saa poistaa sen tähden, että sitä kiinnitys rasittaa, se tapahtuma, joka muuten olisi poistamisen aiheuttanut.
Jos laiva rakennus-aikana on rekisteröity ja jäljennös sen rekisterilehdestä annetaan laivan rekisteriin-panemiseksi merikulkua varten, tehdään tästä muistoonpano myös yhdenteentoista sarekkeeseen.
Kun sisäänkirjoitus 11:nen, 12:nen ja 13:nen §:n mukaan tapahtuu, pannaan, mitä 9:nessä §:ssä on mainittu, siihen sarekkeeseen tahi palstaan, johon kirjoitus kulloinkin on tehty.
Kahdenteentoista sarekkeeseen tehdään muistiinpano konkurssista ja ulosotosta sekä keltä ja milloin ilmoitus siitä on tapahtunut; ilmoitetusta ja perille ajetusta tyytymättömyydestä rekisteriviraston päätökseen rekisteröimis- tahi kiinnitysasiassa, sekä koska ja kuinka valitus on ratkaistu, milloin siitä ei tarvitse muuhun sarekkeeseen merkitä; niin myös muista seikoista, joiden paneminen rekisteriin saattaa olla tarpeellinen.
Kansallisuustodistuksen pitää olla niin kirjoitettu ja laiteltu, kuin tähän liitetty II:n kaava näyttää.
Siihen pitää käyttää lankettia, joka on painettu kestävälle ja hyvälle paperille.
Laivain ilmoittamista varten rekisteröitäviksi tulee jokaisessa rekisterivirastossa olla painettuja, kruunun kustantamia ilmoituslanketteja ilman maksotta hakijain saatavilla.
Kun hakemus rekisteröimisestä tahi kiinnityskirjoituksesta sisään annetaan, on siihen merkittävä, kuka sen on tuonut ja milloin.
Hakemus voidaan sisään antaa maistraatin tahi järjestysoikeuden istuessa sekä muuten tavallisena virka-aikana.
Jos joku rekisteröimis- tahi kiinnitys-asiaa käyteltäissä tahtoo antaa sisään toisen, samaa laivaa koskevan hakemuksen, älköön häntä siitä estettäkö.
Jos ilmoitetaan, että muussa rekisterialueessa oleva satama on otettu rekisteriin kirjoitetun laivan kotipaikaksi, poistakoon rekisterivirasto laivan laivarekisteristä ja lähettäköön, antaen tästä tiedon, jäljennöksen laivan rekisterilehdestä ynnä kaikki sen numeroon kuuluvat asiakirjat sekä myös kansallisuustodistuksen kelpaamattomaksi tehtynä toisen alueen rekisterivirastolle, jonka tulee jäljennöksen nojalla kirjoittaa laiva rekisteriinsä. Siihen merkitään ainoastaan sinä aikana olevaiset olosuhteet, ja kirjoitetaan seitsemänteen sarekkeeseen paikka, missä, ja numero, millä laiva ennen on ollut rekisteröitynä.
Sittenkuin rekisterivirasto laivasta, joka rakennus-aikana on sen rekisteriin kirjoitettu, on rekisteröimistä varten merikulkuun käytettäväksi antanut jäljennöksen laivan rekisterilehdestä, älköön panttioikeutta enään rekisteriin kiinnitykseen kirjoitettako; ja on se virasto, jossa laiva sitten merikulkua varten rekisteröidään, velvollinen antamaan toimittamastansa rekisteröimisestä tiedon ensinmainitulle virastolle, joka sitten laivan rekisteristänsä poistakoon.
Jos laiva luovutetaan ulkomaalaiselle ja jos tämä siitä ilmoittaa sekä näyttää toteen saantonsa, merkittäköön semmoinen luovutus kahdenteentoista sarekkeeseen.
Kun johonkin asiakirjaan tehty allekirjoitus omistetaan oikeaksi rekisteriviraston edessä, kirjoittakoon virasto todistuksen siitä itse asiakirjaan. Jos ei se, joka allekirjoituksen omisti, ole virastolle itsekohtaisesti tuttu, pitää todistuksessa mainittaman, millä tavalla selko on saatu siitä, että hän on oikea henkilö.
Kaikki asiakirjat, jotka samaa laivaa koskevina on rekisterivirastoon tuotu, ovat säilytettävät laivan rekisterinumerolla merkityssä päällystässä, johon luettelo asiakirjoista kirjoitetaan.
Kun laivan ulos-otosta tahi laivan-omaajan konkurssista rekisterivirastolle ilmoitetaan, lähettäköön rekisterivirasto viipymättä ulos-oton toimittajalle tahi konkurssi-tuomioistuimelle laivan rekisterilehdestä tehdyn otteen, jossa mainitaan laivan omaaja ja mitkä kiinnitykset siinä ovat voimassa.
Tekeillä olevaa laivaa rekisteröitäissä noudatetaan tämän johtosäännön määräyksiä, mikäli ne ovat siihen soveltuvia.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 21 p:nä Marraskuuta 1889.