Janakkala

Maaseuduilta. Kirjoittanut Kustaa Paturi

7.9.1865

Maaseuduilta.

Janakkalasta Syyskuun alussa. Wuoden tulo peltowiljelyksiltä näyttää tulewan keskulainen; hywänpuoleista toiwottiin, mutta 20, 21, 22 ja 24 päiwän aamuna oli halla, joka aremmissa paikoissa wei potaattien warret matta myöten ja wikoitti muitakin wihannompia kewätkylwöjä. Potaattien kaswo oli yleensä erinomaisen loistawa; mutta kukostiwat tawallisuutta kauwemmin, että halla ennätti katkasta kaswun, jotta on wielä potaatit pieniä. Elukkain eläkettä tuli alle keskinkertaisen.

Pyhäkouluja on täällä ollut warressa jo pidemmän aikaa, jotka edellisinä aikoina oliwat joksikin wähäpätöisiä kuin useat opettajat itsekkään eiwät osanneet lukea: nykyänsä ne owat ruwenneet wirkistymään kuin kansakoulussa käyneet opettajat taitawat entistä paremmin johdattaa – sekä kansakouluopettaja on käynyt tarkastamassa.

Wiime heinäkuussa täällä pidettiin pitäjäänkokous, jossa walittiin suostuntawerokomitean jäsenet, sekä annettiin lause Hämeenlinnan markkinoista. Tämän kirjoittaja esitti kaksi ehdotusta, seuraawaan tapaan; 1:nen: koetteeksi luowuttaisiin joksikuksi ajaksi Hämeenlinnan markkinoista jos maalaiset saisiwat oikeuden ostaa niinkuin kaupunkilaisetkin Hämeenlinna torilla kaikkina aikoina; 2:nen: jokapäiwäisen tori-ostokaupan maalaisilta esteenä ollen tahdottaisiin pitää talwi- ja syysmarkkinat jotka entisen markkina ajan sowelteessa lopulle wiikkoa sysättäisiin seuraawan wiikon keskelle – ja wielä tapana olewat Toomaanpäiwän markkinat tulisiwat luallisiksi, yhdeksi päiwäksi, ainoastansa ihmisten ja elukain ruokatawaroiden ostamiselle.

Tärkeämmät syyt owat Hämeenlinnan markkinain pitämiseen se, että markkinain kautta tasauntuu paraiten hinnat, erinomaittain niidenki eduksi, jotka asuntoasemansa puolesta owat huonoissa auppatilaisuuksissa, sekä erinomaittain talwimarkkinat täysikaswaneiden hewosten ja pellawain, syysmarkkinat warsain ja eläinten kaupan wuoksi, joille tulee suuri osa kaukaisia ostajia ja Tuomaanpäiwän markkinat joulun pyhiksi tarwittawain ruokatawarain kaupan tähden.

Kaikille markkinoille tuodaan kauempaa suolaisia kaloja, joista Hämeenlinnan paikkakunta on joksikin tyhjä, joten kalakauppakin jo yksin ansaitsee jotakin wissiä kauppa-aikaa.

Kaikki talouksien jäsenet yhdistyiwät ensimmäiseen ehdotukseen, waan jälkimmäiseen kaksi antoiwat erinäisen lauseensa ylösottaa että Hämeenlinnan markkinat lakkautettaisiin. Kokouksen jäsenet oliwat – wiimeksi mainitussa asiassa – kaikki talonpoikaissäätysiä; herrassäätyisten mieltä ei saatu julkisesti kuulla, ne erosiwat kokouspaikasta kuin markkinoista ruettiin keskustelemaan. Tästä on nähtäwä että Janakkalan talonpoikaissäätyiset pitäwät kauppawapautensa niin kalliina etteiwät suinpäin antau ebtistä sywempään kaupunkeiden kauppa-orjuuteen; warojen warallisuus ei sokeaan siweys-hellyyden rajain sisään sulkeumista salli, paitse näiden edellä mainituiden Janakkalaiseten, jotka ehkä rakastawat paremmin eräkkyyden yksinäisyyttä, kuin warallisuuden keinoin tarpeellista ja luonnollista käytäntöä siwistyksenki kannatukseksi. Wai luulewatko oman kauppa-asemansa tulewan markkinoilla tarjolla olewan ja hinnantasauksen kautta hämmennetyksi yksityisen woittonsa tähden, wai lieneekö joku wapauden kaliin arwon lyhytnäköisyys eli näkemättömyys wienyt yksipuoliseen wiistoon?

(jatk.)

8.9.1865

Maaseuduilta.

Janakkalasta Syyskuun alussa. (Jatko ja loppu 207 n:roon). Puheena olewan Janakkalan pitäjän kokouksien ajan jälestä Hämäläisen aineella "markkinat" kannatti jotenkin sanoa periajatus kuin Janakkalan kokouksen enimmistökin, josta Hämäläinen näyttää saaneen pienen kiistakumppanin nimittäin Hämäläinen 34:ssä numerossa sen kertoessaan Turun, Helsinkin ja Ahwenanmaalaisten lauseita markkinoista ja markkinain arwosta, myös mainitsee pyydetyksi Hämäläiseen otettawaksi erästä lähetystä "kaikin mokomin", joka on edellä nimetyssä n:sa luettawana, "Hämäläisen lukijan" nimimerkillä. Hämäläisen wiihauksesta ja lähetyksen kirjoittajan mielen juoksusta luulen arwaawani lähettäjän olewan toinen niistä Janakkalalaisista, jotka antoiwat lauseensa Hämeenlinnan markkinain häwittämisestä ja niinmuodoin olewan kiistakumppanin "Janakkalan enimmistön kanssaki, joten ehkä on syytä tehdä muistutus" Hämäläisen lukijan "kirjoitukseen". Hämäläisen lukijalla uskottawasti on mielessä salattuna jotakin jota ei hän ole wielä antanut julkisuuteen, kosk´eiwät sanansa näytä antawan täyttä tolkkua tarkoituksesta. Esim. lauseessa: "ei siellä (wissimmästi kirjoituksessa nimitetuin Turun, Helsingin ja Porin kaupungeista) maamiehen kauppaa häwitetä, waikka markkinat häwitetään", on waikea ymmärtää mikä periajatus sillä on. Jos sillä olisi tarkoituksensa ettei mainituissa kaupungeissa enää kauppa kannata markkinain oikeutta eikä nimeä, niinkuin esimerkiksi Helsinkin talwimarkkinat owat saaneet "rinkilä markkinain" nimen, siitä syystä että muun tawaran kauppa owat niin wähästä arwosta ettei ansaitse markkinain nimeä, (jotka markkinat on osiksi senki suhteen laimentuneet ettei Helsinkin torilla pidetä kireetä kieltoa maalaisten ostamisen kanssa jok aika) samote ehkä liene Turun laskiaismarkkinain kanssa laita, jotka wuosittain on Heikinmarkkinain jälkeen kolmen wiikon sisässä, joten niin wähän ajan sisään kauppa-asiat eiwät kannata suurta wäen kokousta; semmoisia markkinoita ei näytä tahtowan Hämäläinen eikä muukaan elättää, jotka jo elimellisen luontonsa puolesta on kuolemaan tuomitut; eikä semmoisien markkinain häwittäminen häwitäkän maamiehen kauppaa – kuin ei ne enää siitä arwosta olekkaan että häwiöön siaa olisi. Mutta toinen on laita Hämeenlinnan ja monien muiden markkinain kanssa, joissa maakunta tekee kauppaa suuressa määrässä. Esim. Eikö Hämeenlinnan markkinain kumoamisella – jos ei jokapäiwästä osto-oikeutta olis maalaisilla Hämeenlinnan torilla – "häwitettäisi maamiehen kauppaa"? Kuin markkinat häwitettäisiin, siitä seuraisi että kaupunkilaiset tulisi tekemään suurella osalla siitä tawarasta wälikauppaa, joka markkinoilla tulee suorastansa myyjältä sille ostajalle kuin itse tarwitsee. Eikö wälikauppiaan liikewarain kiinipanon pää-oma ja kauppankäyttö-palkkio olisi maamiehen kaupan häwiöksi eli hinnan halwennukseksi? Wai kuinka? Eikö moni ostaja olisi tulematta Hämeenlinnaan ostamaan, joko itse tarpeeksensa tai wiedäksensä johonki muualle myydäksensä, josta hän taitaa maksaa korkeamman hinnan kuin Hämeenlinnalainen jos ei olisi oikeutta suorastansa ostaa torilla maalaiselta? Eikö myyjäin samote täytyisi myydä tawaransa wähempään hintaan kotona ostajalle kuin ei olisi tilaisuutta kaupunkipaikoissa hakea korkeampaa hintaa? Eikä tilaisuuden kadottaminen olisi häwiöksi?

Markkinoiden parempi järjestäminen taasen siweyden kannalta katsoen taidetaan poliisiwiran kautta walwottaa; ja polisiwirasto onki aikaajalta parantunut, jottei esimerkiksi Hämeenlinnan markkinoillakan wiimeisinä wuosina ole sanottawasti isoja mainioita tapahtunut. Tasku-warkaus hölmille ihmisille on saattanut wahingoita – mutta pitäisi tuota pahaa kokemuksen saattaman wälttämään, kuin taskuwarkaus ei ole ollut wäkinäistä. Toiwottawa on että polisi-toimi edelleen edistyy, muiden Suomen olojen rinnalla, ja saapi woimassa pysymään järjestyksen siweydelliseltä kannaltakin katsoen wäkipaljouksissakin, jotta olisi syytä sanoa: eläköön markkinat Suomessa sitäkin wähää maalaisien kauppa-wapautta kannattamassa, mitä markkinain kautta etua on – niin kauan kuin kauppawapaus on ahtaiten rajain sisään suljettuna – ja markkinat kauppakatsannon wuoksi itseensä markkinoina kannattaa!

Maamies

Lähde: Suometar 7/9/1865 8/9/1865