Jälkimuisto

Kirjoittanut Kustaa Paturi



Jälkimuisto *)
(muualta.)
Muista aina matkallasi,
Käytywällä retkelläsi,
Menoasi muuttuwaista,
Heikkoo perin puuttuwaista.


Katsos kuinka kuulematoin,
Näissä olet käkemätöin,
Silmäs owat sokiana,
Korwas kuulematomana.


Waikka tässä wiettänemme,
Murehella muistelemme
Yhden ystäwän eroa
Tuonne tuonelaan menoa.


Kukkainen kukoistaissansa
Kaatui juuri kaswaissansa.
Kuollon wikate wikaisi,
Rautakourilla rutaisi.


Waan nyt koittaa kirkkaammassa,
Ijät’ ihanaisemmassa,
Laksoss’ kaikkein kauneimmassa
Kukoistaapi kirkkahassa;


Kuss’ on ilo ihanampi,
Riemu ratki riemuisampi,
Kuin on täällä turhuudessa,
Walelluksess’ waikehessa *)


G. T:hn Paturi


  • ) Tehty yhden seuraveljen peijahaisista. T-sta 19 p. Toukokuuta 1837.
  • ) Sanomain toimittajat toiwowat wainajan tietysti erinneen täältä eläwässä uskossa syntisten Wapahtajan Jasuksen Christuksen päälle, ja tämän hänen autuaaksi ylistämisensä lähteneen siitä wakuutuksesta.


(Hengellisiä sanomia 1837. 18.08. 1837 N:o 31, sivut 247-248.)