Jäiden lähtö.

Kirjoittanut Antti Rytkönen


Kevätjäiden lähtöä katsomaan
minä riensin immen kanssa,
vaan virran jäät oli paikoillaan
ja lainehet kahleissansa.
Ei sulanut vielä virran jäät,
vaan jäät ne sydänten suli,
ei kuohunut laineet lakkapäät,
vaan kuohui rinnassa tuli.
Ja ma povelle painoin immen pään
ja suutelin kertaa sata, –
en tiennyt, ett’ oli lähtö jään
niin suurta ja valtavata.


Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.