Jäänmurtaja Murtaja

Murtaja

[Lähde: Päivälehti 3.4.1890 sivu 2]

"Murtaja" teki eilen k:lo yhden aikaan matkan Sörnääsin lastauspaikalle, aukaisten sinne kulkuväylän heikompi voimaisia kulkijoita varten. Koko joukko helsinkiläisiä oli päässyt tälle huvimatkalle mukaan näkemään ja tuntemaan tuon uudenlaisen "jääkarhun" oudonlaista myllehtimistä. Etelä satamassa ei jää tehnyt paljo ollenkaan vastusta, sitä kun sekä "Murtaja" että "Helsingfors" olivat repineet. Pohjoissatamassa oli jää vielä kovanpuoleista, muutamassa kohden aina 12 tuuman vahvuista, mutta "Murtaja" meni vaan menoaan - tämä oli sille vaan lapsen leikkiä. Tarvitsematta ollenkaan ottaa vauhtia se tyynenä kulki uraansa, hiukan vavahdellen ruumiissaan milloin jäät kovemmin kylkiä puristivat, teki käännöksen Sörnääsissä ja palasi sitte jälleen hiukan ulommiten kiertäen takaisin etelä satamaan.

On tietysti hyvin tukalata tällaisten koematkojen johdosta lausua kuinka hyvin "Murtaja" tulee tarkoitustaan vastaamaan, kun nykyisissä jäissä ei enää oikeastaan ole mitään särkemistä. Sen vaikutuksen Murtaja muutoin kumminkin tekee että se, pannessaan kaikki voimansa liikkeelle, kyllä on suuremmoista voimaa osoittava vakavammssakin taistelussa jäiden kanssa.

Eilen iltapuoleen teki Murtaja vielä yhden koeretken. Palatessaan noin 7 aikaan etelä satamaan, se sähkölamppujensa valossa loisti koko komeudessaan. Häikäisevän kirkas tuli valaisi koko sataman, läheiset talot ja Nikolain kirkon sekä lukuisan väkijoukon, joka oli kokoontunut "päivän polttamasta kysymyksestä" omin silmin selkoa ottamaan.

Tänään klo 10 kävi teknillinen yhdistys laivaa tarkastamassa, samalla käyden aukasemassa tietä myöskin Santalahden puolelle.

Kuten muistakin "päivän sankareista" on "Murtajastakin" otettu valokuvia jos jossakin muodossa, sekä edestä että takaa. Hra Nyblinillä niitä on myytävänä.

Jäänmurtaja-höyrylaiva

[Lähde: Lappeenrannan Uutiset no 37, 5.4.1890 sivut 2 ja 3.]

"Murtaja" tuo paljon puhuttu Suomen valtion hankkima jäänmurtaja-höyrylaiva on nyt vihdoinkin valmistunut sekä monien toimien perästä saatu vastaan otetuksi ja saapunut Suomeen Ruotsista, missä se on valmistettu Bergsund'in konepajassa Tukholmassa. Senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunta oli määrännyt insinööri D. Runeberg'in ja satamakapteeni D. Andsten'in Tukholmaan Suomen valtion asiamiehinä tarkastamaan ja vastaan ottamaan kysymyksessä olevaa laiva. Ruotsin puolella tehtiin murtajalla kaikkiaan kolme kovaa koetusmatkaa, jotka kaikki antoivat hyviä todisteita laivan oivallisuudesta. Murtaja kulki 12 solmun nopeudella osottaen 1,300 hevosen voimaa, - siis sataa enemmän kuin kontrahdissa oli määrätty. Koneet olivat tehneet tehtävänsä erinomaisesti ja laivan käänteet tapahtuneet helposti. Ilman kontrahdin määräystä on laiva myöskin varustettu suuremmoisella sähkövalaistuslaitteella. Laivan pituus on 160 jalkaa, leveys 37 jalkaa ja suurin syvyys 20 jalkaa. Keulavannas vinosti pyöreä. Sisustus on yksinkertainen, käytännöllinen ja kaunis. Laivassa on viisi matkustajahyttiä, iso ruokasali, kaksi skanssia, kaksi keittiötä, ja 11 hyttiä alapäällystöä ja palvelusväkeä varten. Se on varustettu hurrikaanikannella, myrskypumppauslaitoksella, hinaus-, pelastus- ja sukellus- y. m. koneilla. Laivaa ohjataan höyryllä, samoin ankkurit nostetaan höyryn voimalla. Laivalla on kaksi savutorvea, neljä höyrypannua sekä kaikki ajanmukaiset apuneuvot. "Murtajan" lopullinen koematka antoi sekin tyydyttävän tuloksen. Kone kävi 1,263 hevosen voimalla, kuluttaen 2,15 naulaa hiiliä kutakin hevosvoimaa kohden. Matkalla oli mukana, paitse muita tunnettuja henkilöitä, vapaah. Nordenskjöld. Yksi seikka kuitenkin epäilytti ja hidastutti laivan vastaan ottoa. Ja se oli se, että laivan huomattiin uivan vähän syvemmätse kun tilaussopimuksessa oli määrätty, mutta otettiin se kuitenkin vastaan sillä ehdolla, että konepaja tekee kaikki muutokset, mitkä senati ensimmäisen vuoden kuluessa katsoo tarpeellisiksi.

Murtajan päälliköksi, kuten muistettanee, on luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus monista hakioista ottanut merikapteeni E. Rein'in sekä määrännyt merikapteeni A. G. L. Melanin ja koneenkäyttäjä B. Lönnroos'in virkaa toimittaviksi, edellisen kauppaperämieheksi ja Lönnroos'in nuoremmaksi koneenkäyttäjäksi. Muu laivaväki on pestattu Turusta ja lähetettiin jo ennakolta hyvissä ajoissa laivan vastaanottopaikalle.

Murtaja läksi t. k. 1 päivänä varhain Tukholmasta ja saapui samana p:nä kello 4 Hankoniemeen. Ja vaikka matkalla oli käyty Bogskärissäkin, suoritettiin matka Tukholmasta Hankoniemeen kuitenkin noin 17 tunnissa. Seuraavana yönä puoliyön ajoissa läksi Murtaja Hankoniemestä Helsinkiin, mihin se saapui t. k. 2 p:nä klo 9 ajoissa.

"Murtaja" on nyt siis esiytynyt jo pääkaupungissakin ja antaa sen ensimmäisestä näyttäytymisestä ja kokeista U. S. kelpo kiittäviä arvosteluita seuraavaan tapaan:

Noin k:lo ½8 ajoissa alkoi sakea savupilvi kohota taivaan rannalta etelässä. Siellä oli "Murtaja" nyt tulossa. Ja k:lo 9 mailla oli se jo Viaporin takana. Sinne asti oli ollut sulaa. Mutta nyt tuli jää eteen ja "Murtaja" alkoi uurtaa väyläänsä jäähän. Ja leikintekoa se sille tuntui olevankin. Tasaisesti ja joltisellakin vauhdilla särki laiva jään edestään, pitäen rymäkkätä, joka jo kaukaa rannalle kuulni, ja laski lipuilla koristettuina noin k:lo ½10 ajoissa Etelä-sataman laiturille. Sillä välin oli jo utelias katsoja joukko laskeutunut alas Observatorion vuorilta ja kiiruhtanut sataman rantaan, jossa se sitten taajana joukkona otti vastaan uutta tulokasta.

Mutta mahtiaan tahtot "Murtaja" saada näytetyksi paremmin kuin oli tällä matkalla saanut näyttää. Sen vuoksi se puolipäivän aikaan lähti avaamaan väylää Sörnäsin satamaan, mukana Tukholmassa käyneet tarkastajat sekä suuri joukko Helsinkiläisiäi. Koska arveltiin että kovempi ottelu tulee eteen siellä ahtaimilla vesillä, pantiin laiva, kuten fakki-miehet sanoivat "jäänmurtajalinjaan", s. o. laivan perässä olevaan komeroon pumpattiin vettä, jotta peräpuoli laskeutuisi syvemmälle ja kokka nousisi ylemmäksi. Kuljettuaan kappaleen matkaa entistä väyläänsä perä edellä, käänsi se kokkaansa Sörnäsiä kohden ja alkoi kyntää vakoa jäähän. Helposti murtui laivan edessä jää, joka alkumatkalla oli ainoastaan noin 4 - 5 tuuman paksuista. Katajanokan takana tuli vihdoin paksumpaa ja lujempaa jäätä, paikotellen parinkin korttelin paksuista. Mutta ei sekään sanottavaa estettä pystynyt tekemään. Vauhti hiljeni tosin vähän, mutta kertaakaan pysähtymättä leikkasi laivan terävä kokka kovalla rytäkällä ja voimalla, joka tuntui vastuttamattomalta, jään niin, että se yhtenä pyrynä pärskyi kokassa, kuin lumiauran edessä kuiva lumi, painaen allensa jäätelit, jotka sitten voimakas propelli silpoi yhdeksi sohjuksi. Sörnäsin satamassa, joka oli sula käännyttiin sitten takaisin ja kulku ohjattiin Kronbergin selän poikki Viaporia kohti. Hupaista oli laivan kannelta katsella miten uskomattoman suuria kappaleita laiva leikkasi irti milloin se entisestä väylästään poikkesi syrjemmälle, työntäen ne sulaan railoon, jossa sitten hyöky-aallot ne särki pienimmiksi kappaleiksi tahi viskasi toiselle puolelle kiinteälle jäälle. Milloin taas laiva täyttä vauhtia mennä viilsi sulaa väylää myöten, synnytti se niin voimakkaita ja korkeita hyöky-aaltoja, että pani jään kummallakin puolen rajusti aaltoilemaan. Kronbergin selällä tehtiin myöskin muuan varsin jyrkkä mutka kiinteässä jäässä; helposti sekin meni aivan kuin sulassa vedessä. Matkalla Etelä-satamasta Sörnäsiin ei viivytty täyteen puolta tuntia.

Mahdotonta tietysti on tämän lyhykäisen koetusmatkan johdosta päättää miten pystyvä ammattiinsa "Murtaja" on. Mutta loistolla se nyt tehtävänsä suoritti ja kaikesta päättäen on sillä voimia, milloin se liikkeelle panee, särkemään joltisenkin jään.

Rungoltaan on "Murtaja" munamainen, lyhyenläntä ja leveä; kokka ja perä on melkein samanmuotoinen, tylppäpäinen, ja kummassakin on jään leikkaamista varten ulkoneva harja. Keula on hyvin luisa, jotta laiva helpommin pääsee jään päälle. Lujaksi se on joka paikasta rakennettu, sen vaikutuksen se kohta tekee katsojaan. Ja runko on liitetty yhteen 1 - 1½ tuuman paksuisista rautalevyistä ja vesirajoissa on sen lisäksi 6 - 8 tuumaa korkea panssarivyöhyke, joka sekin on tuuman paksuinen. Sisusta on jaettu useihin vedenpitäviin komeroihin, joista perimmäinen on se, johon tarvittaessa voidaan pumpata vettä painoksi. Nämät komerot ovat toisistaan erillään ja vedenpitävät sen vuoksi, että, vaikka tulisikin reikä laivan kylkeen, se ei pääsisi uppoamaan.

Suomella on nyt siis vihdoinkin oma jäänmurtaja-laivansa, joka tietysti tulee sangen suuressa määrässä edistämään, säännallisentämään ja mukavuuttamaan maamme talviliikettä meritse ulkomaille. "Murtajan" varsinaiseksi työpaikaksi tulee etunenässä Hankoniemen sataman aukipitämien, vaan silloin, kun ei välttämättömästi siellä tarvita, saanevat siltä toivottavasti Helsinki ja Turku ja ehkäpä muutkin maamme satamat osallista apua.

Murtaja

[Lähde: Päivälehti 5.4.1890 sivu 3]

Tuo kauan puheena ollut, kauan odotettu jäänsärkijä, tuo väylän avaaja, johon maamme liikemiehet ovat niin suuria toiveita kiinnittäneet, on nyt vihdoinkin valmiina. Riennettyään suoraan syntymäsijoiltaan Tukholmasta tänne maamme pääkaupunkiin, on se pannut parhaansa päästäksensä meidän korkeiden asianomaistemme suosioon muhkealla muodollaan ja kepeillä liikkeillään ja yleisöä se on joka ilta lumonnut mitä häikäisevimmällä sähkötulella. Yleisö näyttääkin olevan siihen jo vallan hurmaantunut, mutta missä määrässä "Murtajan" on onnistunut saada puolelleen myöskin asiantuntijat, saadakseen "valtakirjan" uuteen virkaansa, siitä ei vielä ole niin varmaa tietoa, mutta yleensä katsottanee alusta tarkoitustaan vastaavaksi. Asialla on kuitenkin nykyään toinenkin puolensa, joka vaatisi tuota Murtajan kiirastulen aikaa täällä päättämään niin pian kuin mahdollista. Tämä puoli asiassa on se hyöty, jonka Murtaja vielä ehtisi maallemme tehdä, jos se heti saisi ammattiinsa ryhtyä. Sen viivyttäminen Helsingissä, jossa mitään jään särkijätä enään ei tarvita, kun täällä laivaliike jo alkoi ennen "Murtajan" tuloa, on sentähden vähemmin viisasta. Samoin on laita, mitä tulee "Murtajan" varsinaiseen asemapaikkaan, Hankoniemeen. Mitkään jäät eivät enää sielläkään estä laivaliikettä. Siihen sijaan on maamme pitkällä rannikolla vielä monta seutua, joissa jäänsärkijällä kyllä olisi työtä ja joissa sen apua myöskin kipeästi kaivataan. Niinpä tahtovat Viipurilaiset Murtajata Suomen lahden itä puolelle. Turkulaiset Turun lähimpään saaristoon ja Pohjanmaan kaupungit odottavat sitä kuin "lehmä kesää" omille rannoilleen. Ja selvää onkin että kaikilla näillä on oikeus vaatia, että "Murtaja" kumminkin vielä jotakin hyötyä tänä keväänä tekisi.

Ikävä seikka oli että "Murtaja" vasta 11:llä hetkellä vesille pääsi. Mutta asia muuttuisi kerrassaan noloksi, jos tuokin viimeinen hetki menisi toimettomuudessa. Ja sitäpeitse, jos tarkastusta yhä täytyykin jatkaa, eikö ole viisainta, että jäänsärkijätä tarkastetaan siellä, missä vielä jäitä on olemassa.