Inkerin tuli
Inkerin tuli. Kirjoittanut Eero Eerola |
- Hehkuu hiilet, tuliset hiilet
- Inkerin uumenissa,
- polttaa pahojen kirojen kimma
- majoissa matalissa.
- Painaa kataluus, kauhu ja petos
- Inkerin maata ja kansaa,
- hornassa punotaan hirttonuoraa,
- Inkerin kuolinansaa.
- Syöpyy se niinkuin poltinrauta
- syöpyvi vereslihaan,
- maassa on haikeus, vaikeus, nyyhke,
- hautova pakko vihaan.
- Polttaa mietteet, tuliset mietteet
- povessa sulhojen suurten:
- vielä ei kiskottu Inkeri irti
- kannosta Kalevan juurten.
- Tyrmähän teljetty ei toki sentään
- elävänä hautahan luotu,
- vielä ei Inkerin kuolinpaarien
- ääressä maljoja juotu.
- Hehkuu hiilet, tuliset hiilet
- syvällä sydämissä,
- syttyy valkea vapaususko
- silmissä himmenevissä.
- Inkerin miekkaa, Kalevan kalpaa
- karaistaan kyyneleveessä.
- Kerran ne tuomitut ukset aukee,
- aamu on seijaana eessä.
Lähde: Eerola, Eero 1930: Kuokka, miekka ja auringon armo: isänmaallisia runoja. Forssan kirjapaino o. y., Forssa.