Inka pieni

Kirjoittanut Gustaf Fröding


Inka pieni, Inkani, sa laulu mulle suo,
on sieluni niin yksin, yö varjoja luo,
niin yksin kannan suruja rinnan.
Inka pieni, Inkani, sa laulu mulle suo,
niin onnekkaasti helkkyy, niin lohtuisasti tuo,
niin lempeästi holveissa linnan.
Inka pieni, Inkani, sa laulu mulle suo,
ja jo puolet valtakuntaa se laulu sulle tuo,
kaikk’ kullat saat ja hopeat linnan.
Ne hopeat ja kullat on lempeni vain,
ja puoli valtakuntaa on puoli suruain,
– sua pelottaako, Inka, surut rinnan?


Lähde: Fröding, Gustaf 1915: Valikoima runoja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.