Iltasella (Lyytinen)
Iltasella. Kirjoittanut Aapo Lyytinen |
- Ilta hienost’ himmenee,
- Käypi kalseaksi,
- Maa jo tuolta tummenee,
- Muuttuu mustemmaksi.
- Yksin kalpeana kuu
- Tarpoo taivaan rantaa,
- Puolla katsoo, kirkastuu,
- Valon vaisun antaa.
- Viitakossa viileys
- Karmivaksi kasvaa,
- Kursusta jo kylmetys
- Uhkuttaapi usvaa.
- Kohta nousee notkelmaan
- Pellon päälle halla.
- Huomenna jo huoataan
- Huolitaakan alla,
- Kuura kylmärintainen
- Rauhaan saapi suolle.
- Hornan henget ilkkuen
- Vaanii vartiolle. –
- Kuoret meidän nukkuvat
- Päivän paahtehessa,
- Vanhat kohta vaipuvat
- Ehtoon ehtiessä.
- Nuorukainen, nousepas!
- Katso: kaikkialla,
- Missä maas’ on laihakas,
- Asuu hyinen halla.
- Näät: sun työtäs’ tarvitsee
- Isänmaasi multa.
- Työhön sulle tarjoilee
- Luoja voiman tulta.
- Valon vainiotakin
- Myöskin halla haittaa.
- Vanhain vaivain viljankin
- Surma tahtois taittaa.
- Vanha polvi poistuvi –
- Nouse, nuorukainen!
- Tarmoin tartu työhösi,
- Siinä vartu vainen!
- Suomi-äiti kutsuvi
- Luokseen lapsiansa,
- Ettei surma sortaisi
- Hänen armaitansa.
- Ken ei kuule, uniin vaan
- Tuhlaa voimiansa,
- Pettäjänä isänmaan
- Auttaa sortajaansa.
- Hallan henkiin iske sä,
- Nuorukainen, innoin!
- Äitiäs’ elähdytä,
- Impi, lempirinnoin!
Sampoinen.
Lähde: Säveliä: Hämeestä ja muualta. 1885. Hj. Hagelberg, Tampere.