Iltalaulu

Iltalaulu Kirjoittanut Jooseppi Mustakallio

Hiljaa, hiljaa! Ilta on

Taivas tummeneepi,

luonto tyyntyy lepohon,

maa jo himmeneepi.

Haukottava hämäryys

pirtin pienen täyttää,

pärekin jo pihdissään

pienemmästi näyttää.

Tuutusessa tummemmin

keinuu leino lapsi,

alkaa armas äitikin

tulla tummemmaksi.

Sitte saapuu unonen,

päreen sammuttaapi,

pitkin pirtin penkkejä

hiljaa hamuaapi.

Istuvaiset nujertaa

viikon vuotehelle,

pitkälleen jo äidinkin

kaataa kätkyelle.

Yö jo on ja hämynen

pirtti unelmoipi.

Sirkka uunin korvassa

tyytyväisnä soipi. –

Lähde: Pieni helmivyö: Suomen runoja koulunuorisolle. 1895. Werner Söderström, Porvoo.