Iltalaulu

Iltalaulu

Kirjoittanut Jooseppi Mustakallio


Hiljaa, hiljaa! Ilta on
Taivas tummeneepi,
luonto tyyntyy lepohon,
maa jo himmeneepi.
Haukottava hämäryys
pirtin pienen täyttää,
pärekin jo pihdissään
pienemmästi näyttää.
Tuutusessa tummemmin
keinuu leino lapsi,
alkaa armas äitikin
tulla tummemmaksi.
Sitte saapuu unonen,
päreen sammuttaapi,
pitkin pirtin penkkejä
hiljaa hamuaapi.
Istuvaiset nujertaa
viikon vuotehelle,
pitkälleen jo äidinkin
kaataa kätkyelle.
Yö jo on ja hämynen
pirtti unelmoipi.
Sirkka uunin korvassa
tyytyväisnä soipi. –

Lähde: Pieni helmivyö: Suomen runoja koulunuorisolle. 1895. Werner Söderström, Porvoo.