Ilmailu Suomessa
Keisarillisen Suomen Senaatin päätös ilmailusta Suomessa.
muokkaaSuomen asetuskokoelma 20/1914 sivut 2-4.
Annettu Helsingissä, 26 p:nä toukokuuta 1914.
Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla on Keisarillinen Senaatti nähnyt hyväksi antaa seuraavat määräykset ilmailusta Suomessa.
1 §. Lentolaitteella lentää tahi ilmaan nousta saa Suomessa ainoastaan semmoinen henkilö, joka on asianomaisesti vahvistettujen sääntöjen perusteella toimivan ilmailuklubin kirjoissa, ja jolle asianomainen kuvernööri on ilmailuklubin esityksestä ja vastuulla antanut lentämis- tai ilmaannousuoikeuden.
2 §. Jokainen lentolaite, joka ei ole maa- ja merisotalaitoksen oma, pitää olla rekisteröitynä semmoiseen ilmailuklubiin, kuin 1 §:ssä mainitaan, ja varustettuna asianomaisen ilmailuklubin nimikirjoituksella sekä erityisellä numerolla.
3 §. Kaikkien ilmailuklubien on pidettävä tarkkaa rekisteriä niihin kirjoitetuista ilmailijoista, lentolaitteista sekä viimemainittujen ohjaamistaitoa opettelevista henkilöistä, ja on jokaisesta uudesta ilmailijasta ja lentolaitteesta heti annettava tieto kuvernöörille.
4 §. Tullihenkilökunnan tulee viipymättä antaa kaikista maahan tuoduista lentolaitteista tai niiden osista tieto paikkakunnan kuvernöörille sekä sen läänin kuvernöörille, johon tavara on määrätty meneväksi, tarkasti ilmoittaen tavaran laadun ynnä lähettäjän ja vastaanottajan osotteet. Tämä määräys ei koske lentolaitteita, jotka maa- tai merisotalaitos tuo maahan.
5 §. Lentää tahi ilmaannousta ei saa: 1) sen paikkakunnan yli, missä Keisarilliset Majesteetit olskelevat; 2) linnoituksen, sotaväenleirin ja paikan yli, jossa sotajoukkoja on kasarmiin majoitettuna; 3) paikan yli, missä sotalaivoja on ankkurissa, eikä 4) niiden paikkain yli ja niissä tapauksissa, joihin nähden erityinen kielto annetaan.
Sitä paitsi tulee ilmailijain mahdollisuutta myöten välttää lentämistä tai ilmaannousemista kaupunkien ja muiden taajaväkisten paikkakuntain yli.
6 §. Sen silmälläpito, että ilmailuklubit ja ilmailijat tarkoin noudattavat tässä edellä olevia määräyksiä, on kuvernöörin ja hänen alaisensa kaupunki- ja maapoliisin asia.
7 §. Kuvernööri sekä kaupunki- ja maapoliisin päällikkö ovat velvolliset pitämään tarkkaa rekisteriä läänissä, kihlakunnassa ja kaupungissa olevista ilmailuklubeista sekä näiden kirjoihin merkityistä ilmailijoista ja lentolaitteista kuin myös henkilöistä, jotka opettelevat noiden laitteiden ohjaamistaitoa.
Helsingissä, 26 p:nä toukokuuta 1914.
Kulkulaitostoimituskunnan v. t. Päällikkö, Senaattori Kreivi Berg.
R. Lindberg.
Asetus ilmailuliikenteestä Suomessa.
muokkaaSuomen asetuskokoelma 118/1918.
Annettu Helsingissä, 13 päivänä syyskuuta 1918.
Suomen Senaatti on Sota-asiaintoimituskunnan esityksestä, Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskunnan esittelyssä, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen ilmailuliikenteestä Suomessa.
1 §. Jokainen ilmailuliikenne, lukuunottamatta maan sotavoiman harjoittamaa, on tämän asetuksen määräysten alainen.
2 §. Lentovälineitä rakennettakoon ainoastaan Suomen armeijan Yleisesikunnan antaman lupatodistuksen ja Yleisesikunnan vahvistamain piirustusten perusteella. Samoin on lentovälineiden käytäntöön ottaminen, maahan tuominen ja maasta vieminen sallittu yksinomaan Yleisesikunnan suostumuksella ja sen määräämillä ehdoilla.
3 §. Lentovälineiden myyminen tahi muu luovuttaminen samoin kuin niiden hankinta olkoon sallittu ainoastaan Yleisesikunnan luvallla.
4 §. Siinä tapauksessa että maan sotavoima asetetaan sotakannalle, on jokainen lentovälineen omistaja velvollinen Yleisesikunnan käskystä heti luovuttamaan lentovälineensä armeijan käytettäväksi.
5 §. Lentovälineet, jotka eivät täytä tekniikan vatimuksia, ovat Yleisesikunnan määräyksestä liikenteestä poistettavat.
6 §. Lentovälineen miehistön tulee omata pätevyystodistus, jonka antaa sotaväen lentokoulun päällikkö lentokoulussa tapahtuneen tutkinnon perusteella. Tämän todistuksen voi Yleisesikunta peruuttaa, jos liikenteen tahi maan turvallisuus sitä vaatii.
7 §. Erityisiä lentopaikkoja saadaan ainoastaan Yleisesikunnan luvalla perustaa. Liikenteen tahi maan turvallisuuden sitä vaatiessa voi Yleisesikunta peruuttaa tällaisen luvan.
8 §. Varmuus- ja kilpalentoja saadaan lentovälineillä toimeenpanna yksinomaan Yleisesikunnan luvalla.
9 §. Ammattimainen henkilöiden ja tavarain kuljetus lentovälineillä tapahtukoon niinikään ainoastaan armeijan Yleisesikunnan suostumuksella.
10 §. Tämä asetus astuu heti voimaan.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 13 päivänä syyskuuta 1918.
Suomen Senaatti:
E. N. SETÄLÄ.
HEIKKI RENVALL.
SAMULI SARIO.
JALMAR CASTRÉN.
JUHANI ARAJÄRVI.
G. E. F. Albrecht.