Illassa

Kirjoittanut Friedrich Hölderlin


Jo laske, armas aurinko. Tunteneet
he eivät sua, palvoen pyhyyttäsi
Sä oothan siivin vaivattomin
raskautettujen yli noussut.
Mä nousus, laskus näin, Valo, lempeät,
tää silmä sinut ymmärsi, ihanin!
Mä opin suuren palvomisen:
joi sydän lääkettä Diotiman.
Sua, taivaan sanansaattaja, kuuntelen,
sua, Diotima! Rakkaus, luotas sun
päin päivän kultaa silmä tämä
kiittäen kääntyi! Ja iloisemmin
nyt solisivat lähtehet, kukkien
ol’ ihanampi, armaampi hengitys,
ja kultapilvist’ alas satoi
siunaus eetterin, niinkuin hymy.


Lähde: Kailas, Uuno 1924: Kaunis Saksa: sarja saksalaista lyriikkaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.