Ihmisen sydän - Herran Temppeli eli Perkeleen asunto/Kappale 2

Ensimmäinen kuwa Toinen kuwa.
Ihmisen sydän - Herran Temppeli eli Perkeleen asunto
Kirjoittanut Johannes Gossner
Kolmas kuwa


Jumalan ja Jesuksen enentäwää armoa kuwaa enkeli, joka osoittaa ihmiselle synnin wahingolliset seuraukset ja palkan, nimittäin miekan ja pääkallon, joilla kuwataan tuomio ja kuolema. Sillä Paawali sanoo: "Ettekö te tiedä, ettei wääräin pidä Jumalan waltakuntaa perimän? Älkäät eksykö: eikä huorintekijäin, eikä epäjumalten palwelijain, eikä salawuoteisten, eikä pehmiäin, eikä miesten kanssa makaajitten, eikä warasten, eikä ahneitten, eikä juomarien, eikä pilkkaajitten eikä raatelijain pidä Jumalan waltakuntaa perimän." 1. Kor. 6: 9, 10. "Sillä Uuteen Jerusalemiin ei pidä mitään saastuttawata tuleman sisälle, taikka sitä, kuin kauhistuksen eli walheen saattaa." Ilm. 21: 27. "Murhe ja waiwa kunkin ihmisen sielun päälle, joka pahaa tekee." Room. 2: 9. Syntisen murheellinen omatunto heräjää, syntinen alkaa nähdä sydämensä tilan, huomaa itsessään ainoastaan syntiä ja pahetta, kallistaa korwansa heränneen omantuntonsa soimaawaa ääntä kuulemaan ja hawaitsee nyt, hengellisen walon koittaissa, syntiensä paljouden. Hän katuu, wihaa syntiä ja toiwoo woittawansa sen, mutta nähden woimattomuutensa ja taipuwaisuutensa syntiin, huokaa sydämensä pohjasta: "Minä wiheliäinen ihminen, kuka päästää minun tästä kuoleman ruumiista." Room. 7: 24. Pyhä Henki, joka nyt jälleen lähestyy häntä, wastaa lohduttawaisesti: Jumalan ja Jesuksen Kristuksen armo; ja senkaltaisiin parantuwiin ja raskautettuihin sydämiin waikuttaa hän armon tuliliekillä, antaen walon ja woiman, ja kun Pyhän Hengen walo walistaa sydämen, täytyy perkeleen seuroinensa paeta, sillä armo on waloa, mutta synti on pimeyttä. Ne häijyt henget, rumat eläimet, synnin hirmuiset kuwat, luopuwat nyt sydämestä, sillä walo karkoittaa pimeyden ja päiwän koittaessa hajoowat yön sumut. Kun kammomme syntiä, niin perkele pakenee, sillä hän hallitsee synnissä ja pimeydessä. Ainoastaan synnin kautta woipi perkele huomaamattamme tunkeutua sydämeen. Rakkaus ja taipuwaisuus syntiin antaa hänelle sen awaimen. Mutta se, joka pysyy synnissä, awaa sydämensä owen hänelle. Waan rakkaus Jumalaan ja synnin inho sulkewat sydämen siltä hirmuiselta wiholliselta ja karkottawat hänen pois. Sentähden, te autuutta halajawat sielut! rakastakaat walkeutta, kaihotkaat pahuutta ja sotikaatsyntiä wastaan, niin perkele pakenee. Älkää katselko tämän maailman pahaa olentoa ja sen wiettelyksiä syntiin, waan awatkaat sydämenne Jumalan hengen armowalolle, niin hän on myös poistawa synnin yön ja häwittäwä perkeleen ja helwetin wallan. Tutkikaat sydäntänne, huomaitaksenne kaikki salaiset synnit ja luopuaksenne niistä. Jumala tahtoo aina armollansa walistaa pimeän ymmärryksenne, pyhittää tahtonne ja puhdistaa sydämenne, ellette sulje owea häneltä. Hänen Pyhä Henkensä on ilmoittawa teille kaikki nämät kauhistawat eläimet sydämessänne ja näyttäwä teille koko synnin kadotuksen, mutta hän on myös todistawa Jumalan suuresta armosta, joka pelastaa sekä synnistä että kuolemasta, sillä Hän on heikoissa wäkewä.

Kuwaa sen syntisen sisällistä tilaa, joka tekee parannuksen ja alkaa luopua synnistä. <Kuvassa tekstit:> Tuomio. Kuolema. Tuliset kielet merkitsewät Jumalan armowaikutuksia ihmisen sydämessä. Lintu kuwaa Jumalan henkeä, joka walaisee sydämen.

Rukous. Henkesi walo, o walkeuden Isä, kaiken elon alku ja lähde, woipi ilmoittaa minulle syntini kauhistuksinensa ja surkeuksinensa. Anna siis walosi paistaa sieluni pimeyteen, että taitaisin nähdä ja elää. Sinä et tahdo syntisen kuolemaa, ja et siis minunkaan, waan niin totta kuin sinä elät, tahdot sinä että syntinen kääntyisi ja tekisi parannuksen: Ilmoita siis minulle synti, joka minun sokasi, kuoletti ja sitoi perkeleen häpeällisillä kahleilla. Armosi tunkekoon sydämeni läpitse, että se tulisi särjetyksi ja liikutetuksi katumukseen ja parannukseen, että wälttäisin synnin, perkeleen ja ijankaikkisen kuoleman. Lahjoita minulle Pyhä Henkesi, joka minussa waikuttaa rakkauden Sinuun ja pyhiin käskyihisi, että tulisin soweliaaksi kaikkiin hyviin töihin, niin silloin synnillä ei enää olisi waltaa kuolewaisessa ruumiissani, eikä saatana saisi sokaista, pettää ja woittaa minua. O, minun sydämeni tuntekoon, että synnissä ei ole autuutta, waanettä se, joka syntiä tekee, on synnin orja, helwetin ja kadotuksen lapsi. Älä anna minun koskaan unhottaa pyhää sanaasi, mutta aina muistaa että jumalatoin ei ole pysywä edessäsi, eikä yksikään wäärintekiä tulewa waltakuntaasi. Anna minun aina muistaa wanhurskaan tuomion, ijankaikkisen kuoleman ja kirouksen olewan niiden palkkana, jotka pahuutta rakastawat. Anna minulle woimaa katua syntiäni ja niitä särjetyllä mielellä edessäsi tunnustaa. Anna minulle woimaa paeta yksin synnin haamuakin ja turwata Sinuun, että pelastettuna synnistä, wapaana pimeydestä, woisin toiwoa pääsewäni wihdoin kirkkautesi waltakuntaan, Sinun autuaalliseen yhteyteesi. Amen