Ihana on talvipäivä
Ihana on talvipäivä Kirjoittanut Saima Harmaja |
- Ihana on talvipäivä reessä,
- huurremetsä häikäisevä eessä,
- huurteen hopeoima hentoinen
- oksaholvi sineen piirtyen.
- Juhlamielin paistaa päivä saloon,
- joka valkeana nousten valoon
- itseänsä tuskin tunteekaan.
- Puhdas kimallus on yli maan,
- missä hanki aueta saa vapaa.
- Jalokivin katsojan se tapaa,
- päivän säteet heijastaen pois,
- itse säihkyen kuin päivä ois.
- Mutta missä mutkan polku teki,
- hilpeästi kääntyi kevyt reki,
- timanttisin pyörtein kohoaa
- sineen lunta unen-loistavaa.
- Hän ken metsämaiden sydämessä
- ajaa kulkusien helistessä,
- ohjaksissa orhi iloinen,
- mitä miettii hän? En tiedä, en.
- Mutta rauhaa säteillessä salon
- juhlamielin tuntee riemun jalon
- rinnassaan hän, liukuessa reen
- hopeisesta holviin helmiseen.
Lähde: Harmaja, Saima 1937: Kaukainen maa: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.