I. I. Puschinille[1]

Kirjoittanut anonyymi
Suomentanut Jalmari Virtanen


Sa ystävistäin ensimmäinen!
Ma kohtaloain kiitin niin,
Kun pihamaani yksinäinen,
Luminen pihamaa ja jäinen
Heräsi hepos kulkusiin
Rukoilen järjen kirkastusta:
Mun äänein sieluus soikohon
Ja tuokoon sulle lohdutusta,
Valaiskoon synkkää karkoitusta
Säteellä päiväin lyseon.
  1. I. I. Puschin – Pushkinin lyseotovereita, dekabristi, tuomittu pakkotyöhön Siperiaan.


Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.