Hyvät silmät
Hyvät silmät. Kirjoittanut Juhani Siljo |
- Hyvät, hellät silmät, teissä
- ei mulle, ei mulle rauhaa,
- – salolampeen ei veret tyytyä voi,
- jo koskena suoneni pauhaa,
- ja sen laulussa soi meren kaiho,
- meren vihreän vaara ja hurma:
- merivihreät silmät jo nähnyt oon,
- – ne on eloni elo ja surma.
- Hyvät, hellät silmät, myöhään,
- kovin myöhään haastatte mulle!
- Oli aikanne kerran, korpihin
- kun eksyin harhailulle.
- Läpi korpien nousta jo ehdin
- rajavuorelle maailman kahden:
- meren näin, elon tummat ulapat.
- – En lammen vangiks, en lahden!
- Meren yllä vihreät tähdet
- näin taivaanrannan luona,
- – salolammen rauha mun kaipuustain
- yön hetkenä häipyi tuona.
- Ne tummat tähdet, – on niissä
- mun eloni lepo ja syvyys.
- Mua enää ei auta, ei pelasta,
- hyvät silmät, hellyys, ei hyvyys!
Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.