Hyvästi

Kirjoittanut Alfred de Musset


Hyvästi! En elämässäni, luulen,
sua kohtaa. Jumalan kulkevan kuulen,
hän pois sinut kutsuu, hän unhotti minut;
sua lemmin ma enin, kun kadotan sinut.
Ei itkuja turhia: taakkani kannan.
Ma vastaisuudelle arvon annan.
Jo tulkohon huntu, mi huolii sun lymyyn!
Kun lähdet sa pois, vedän huuleni hymyyn.
Niin toivoa täynnä sa matkalle halaat,
niin ylpeyttä täynnä sa matkalta palaat,
mut jälkeesi jää moni suruun ja huoleen,
et enää sa heidän katsone puoleen.
Hyvästi! Käyt unen kaunihin iloon
ja vaarallisen huvin hulluhun kiloon.
Sun tiellesi tähti on noussut, se vielä
on kauan sun tuikkiva elosi tiellä.
Mut kenties kerran sa huomaat hinnan,
mitä maksaa ymmärrys rakkahan rinnan,
mikä aarre on löytää ystävä ylin,
mikä kärsimys kadottaa kallehin syli.


Lähde: Leino, Eino 1913 [1908]: Maailman kannel. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.