Hymni kauneudelle
Hymni kauneudelle. Kirjoittanut Charles Baudelaire |
Suom. Uuno Kailas. |
- Laps Haadeksen vai taivaan ootko, Kauneus?
- On katsees – jumalainen, saatanallinen –
- kuin rikoksen ja siunauksen sekoitus,
- siks olet niinkuin viinin myrkky suloinen.
- On samall’ illan, aamun valo katseessas,
- on tuoksus ruusuin, rajuilman ruhjomain,
- on malja täynnä taikajuomaa suudelmas,
- se lamaa sankaria, lasta virvoittain.
- Syvyydest’ astutko vai luota tähtien?
- Kuin koira seuraa turmelus sun liepeilläs.
- Sä tuhon sekä riemun kylvät leikiten,
- oot opas, mut et näytä, mik’ on määränäs.
- Käyt nauru huulillasi yli vainajain,
- ja Kauhu ylvähin on sinun koruistas.
- Ja lailla punakorallien hehkuvain
- öin nähdään Murhan kiertyvän sun kaulahas.
- Niin korennoinen lentää liekkiin kynttilän,
- ja: »Terve, kirkkaus!» se kuiskaa kuollessaan.
- Mies huohottava vierell’ immen viehkeän
- kuin kuoleva on, hyväilevä multaa maan.
- Oi kauhistava Kauneus! Se yhtä lie,
- oletko viesti Saatanan vai Jumalan,
- jos vain sun hymys, katsehesi portti, tie
- on maahan, jot’ en tunne, mutta rakastan.
- Serafi taikka seireeni, se yhtä on,
- jos teet sä – keijukainen silkkisilmäinen,
- sä kuningatar laulun, valon, tuoksujen –
- vähemmän iljettäväks maan, ja tuokion.
Lähde: Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja. 1934. Toimittanut Anna-Maria Tallgren. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ja Helsinki.