Huvila meren rannalla

Huvila meren rannalla Kirjoittanut Ain’Elisabet Pennanen

Yli hajoovan haahden hyrsky

käy rantaan viluissaan,

vedenrajassa kuihtuvan kaislan

saa vastaansa murtumaan.

Kivikovalle puiston tielle

kukan umput on karisseet,

kukat kuolivat aukenematta,

ei ajoissa ehtineet.

Kivikovaa puiston tietä

iso jalka astunut on,

ohi heltymättä mennyt

kukan myöhäisen kukinnon.

Jo kalpea käsi sulkee

yliskammion ikkunan.

Sydän ylpeä toiveensa tiesi

pian vainaaksi valkenevan.

Lähde: Pennanen, Ain’Elisabet 1943: Huomensynty: runoja. WSOY, Porvoo.