Huuto Kalmistosta

Huuto Kalmistosta. Kirjoittanut J. G. Dahlman

Matkustaja kulki kerran

Yöllä sivu kalmiston.

Huusi: ”luodut levossansa

Herran tuloo odottaa,

Siksi kunne nostetaan,

Pahat kaikki kostetaan,

Hurskaat Herran armon saa.”

Tuskin ehti huuliltansa

Nämät sanat sanomaan,

Kuin jo alko kalmistosta

Ääni kumma kaikumaan:

”Kyllä kaikki kutsutaan

Mutta harvat valitaan,

Jotka ilon levon saa.”

Pimeyden kanssa pelko

Alko mieltä liikuttaa,

Mutta ota siittä selko,

Oliko se hamu vaan.

Eipä ole ymmärrystä,

Ei niin paljon käsitystä,

Että annan seliitystä.

J. G. D[ahlman]–n.

Lähde: Sanomia Turusta 12.5.1865.