Huoliva
| Huoliva. Kirjoittanut Juho Laine |
- Kosken immet ilkkuellen
- Viskelevät
- Vaahto-vaippojaan,
- Kuohuloissa riemuellen
- Remuavat
- Ilkitoimillaan;
- Iltapaiste syleilevi
- Maisemia kullallaan,
- Kosken kuohu häiritsevi
- Hiljaisuuden humullaan.
- Vinatarten viettäessä
- Ilkamoiden
- Ilta-aitojaan
- Rannalla on itkemässä
- Inehmoinen
- Ikihuoliaan:
- Sulhon hältä kosken immet
- Vietelleet on virtahan,
- Siit’ on hällä huolivirret,
- Siitä itkut ainian.
- Surevalle lohdutusta
- Rastahainen
- Laulaa otsalla:
- ”Elä huoli hukkunutta
- Ihanainen
- Aina kaivata;
- Sulholoita impimoinen
- Valikoiden aina saa,
- Huolen haavat aika toinen,
- Onnekkaampi, parantaa.”
- ”Ken niin lausuu säälimättä!
- Voisinko mä
- Toista rakastaa?
- Oisko vala tekemättä,
- Sittenkänä
- Vois’ en unhottaa
- Häntä, jolle ainoalle
- Sydämeni sykkii vaan,
- Hänelle ja taivahalle
- Elämäni uhroan!”
- Näin hän lausui, ilman kirkkaan
- Silmissänsä
- Tunsi tummuvan,
- Takapuolla vinhan virran
- Lemmittynsä
- Keksi istuvan.
- Silloin heitti huolihunnun,
- Läksi uimaan uhkuen –
- Valhekuva surman suuhun
- Houkutteli hentosen.
Lähde: Päijänne 12.2.1878.