Huhtikuun viimeinen ilta

Huhtikuun viimeinen ilta. Kirjoittanut Katri Vala

Hiljainen ilta.

Räystäitten itku on vaiennut,

ja aurinko sukeltautunut pois.

Hämärä – sininen, äänetön –

on upottanut itseensä maisemat.

Tummasta metsästä,

pihkaisen suitsutuksen keskeltä,

ylenee kuu

kuin suuri, hämmästynyt kukka

keltaisena ja raikkaana

ja jää helottamaan sinistä taivasta vasten.

Niin kalpeaa ja kuollutta.

Missä viipyvätkään laulut,

joissa soi kevätpurojen raivokas hurmio

ja muuttolintujen kirkuva ikävä?

Missä viipyykään aika,

jolloin ruohon liian vihreä veri

näyttää miltei punaiselta?

Lähde: Vala, Katri 1924: Kaukainen puutarha. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.