Huhtikuun manifesti

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 9/1861.

(Ylösluettava Saarnastuolista.)

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Ilmoitus-Sääntö,

Että waliokunta miehiä Suomenmaan neljästä säädystä on kutsuttawa Helsingin kaupunkiin ko'ole tulemaan Tammikuun 20 päiwänä 1862, uuden aika-luwun mukaan.

Annettu Pietarissa, 20p. Maaliskuuta (10 p. Huhtikuuta) 1861.

Me Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsewaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen suuriruhtinas, y.m. y.m. y. m. teemme tiettäväksi: Niinä kuutena wuonna, jotka siit' asti ovat kuluneet, kuin Kaikkiwaltias Meidän käsiimme laski Suomen kansan elämänwaiheet, olemma Me erinäisistä tiloista tulleet siihen wakuutukseen, että monet semmoiset la'inlaadinta-toimet olisiwat wälttämättömästi tarpeellisia, joiden nojassa waltakunnan sekä hengellinen että maallinen edistyminen suuresti riippuu, mutta joita Suuriruhtinaanmaan peruslakien mukaan ei ilman maan säätyjen awutta ole woitu saada aikuisiksi, jonka wuoksi eräät asiat siitä ajasta asti owat jääneet wiiwähtämään, kuin Suomenmaan tuli Keisarikunnan kanssa yhdistetyksi.

Tämän wakuutuksen johdolla olemma Me myöskin Armossa antaneet Suuriruhtinaanmaan Senaatille käskyn, yksissä neuwoin maakunnan Kenraali-Kuwernöörin kanssa, Meille alamaisuudessa ilmoittaa ne yllämainittua laatua olewat asiat, jotka niin tärkeiksi katsottiin, että ne warsinki olisiwat esiin otettawat. Tosin sopisi se parhaiten yhteen uskollisten Suomen alamaistemme hyvää alati harrastawain toiwomustemme kanssa, että maan säädyt kohta kutsuttaisiin ko'olle, sittenkuin yllämainitut asiat owat säädännöllisellä tawalla edeltä käsin walmisteetut, mutta muut tähdellisemmät waltio-toimet, joidenka walwomisen Jumala on pannut pyhimmäksi welwollisuudeksemme, eiwät myönnytä että tätä nykyä käyttäisimme sanottua Suomenmaan perustuslakien mukaan Mielle kuuluwata oikeutta.

Että kuitenki kaikki, mitä semmoisistakin ajan waiheissa woidaan Suomenmaan hywäksi tehdä, ei tulisi kauwemmin wiiwytellä, olemma Me tahtoneet suostua siihen, että Waliokunta semmoisia miehiä kutsutaan kansakunnan neljästä säädystä ko'olle, joilla on kansalaistensa luottamus ja jotka samat kansalaiset siihen toimeen wapaasti walitsewat; ja jätämmä Me heidän haltuunsa, käydä niitä asetusten ehdotuksia tarkastamaan, jottka Meidän käskystämme tulewat tärkeimmissä yllämainituista asioista heille esiteltäwiksi, sekä alamaisuudessa lausua, miten ne, maakunnan tarpeille parhaiten wastaawalla tawalla, siihen asti heidän mielestänsä woitaisiin järjestää, että näemme ajan-suhteiden myönnyttäwän maan säätyjen kutsumista ko'olle, jolloinka samat asiat saatetaan täydellensä ratkaista ja lopullisesti wahwistaa.

Tätä warten tahdomma Me Armossa säätää seuraawalla tawalla:

1:ksi. Ritariston ja Aatelisäädyn ääntö-oikeutta nauttivat jäsenet saawat, itsekukin sinä luokassa, johon hän kuuluu, walita neljä saman luokan miestä, joista tällä tawoin useimmilla äänillä walitut, neljä kustakin luokasta, käyvät Ritariston ja Aatelin edusmiehiksi.

2:ksi. Kustaki Suomenmaan kolmesta Hiippakunnasta on asianomaisella piispalla, Tuomiokapitulilla ja Kirkkoherroilla oikeus keskuudestansa walita, Turun ja Porwoon Hiippakunnista neljä jäsentä kustakin, sekä Kuopion Hiippakunnasta kolme, jotka yksitoista jäsentä, sen jäsenen kanssa yhdessä, jonka Aleksanderin-yliopiston Konsistoriumi walitsee, owat Pappissäädyn edusmiehinä.

3:ksi. Porwari-säädyn oikeuksia walwomaan saawat Maistraatit ynnä ääntö-oikeutta nauttiwan Porwariston kanssa kussakin seuraawista kaupungeista, nimittäin Helsingissa, Turussa, Wiipurissa, Porissa, Nikoli-kaupungissa ja Oulussa, walita yhden jäsenen, jonka ohessa muut maakunnassa olewat kaupungit sillä tawalla keskenänsä yhdistykööt saman perustuksen mukaan walitsemaan kuusi muuta porwarisäädyn jäsentä, että Haminan, Lappeenrannan, Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit yhteensä walitsewat yhden, Hämeenlinnan, Lowiisan, Porwoon ja Tammisaaren kaupungit yhden, Tampereen, uudenkaupungin, Rauman ja Naantalin kaupungit yhden, Ristiinan, Kaskisten, Uuden-kaarlepyyn, Pietarsaaren ja Jyväskylän kaupungit yhden, sekä Kuopion, Joensuun, Mikkelin, Savonlinnan ja Heinolan kaupungit yhden.

4:ksi. Walitaksensa kaksitoista Talonpojan-säädyn jäsentä saawat yhteiseen kanssaan kuuluwat tilan-omistajat, asianomaisen kihlakumman-oikeuden edessä, walita yhden walitsijamiehen kustakin käräjäkunnasta, jotka walitsijat sitte Kuwernöörin määrättäwänä päiwänä kokoontuwat läänin pääkaupunkiinja keskuudestansa siellä hänen edessänsä walitsewat: Turun ja Porin, Wiipurin, Waasan ja Kuopion lääneistä kaksi jäsentä, sekä kustakin muista lääneistä yhden jäsenen mainittuun Waliokuntaan.

5:ksi. Waliokunnan jäsenten keskusteelemukset pidetään yhteisesti ja ääntäminen, jolloinka asia aina kohtipäisesti on ehdolle pantrawa, tapahtukoon mieluwun mukaan.

6:ksi. Keskusteelemuksia esimiehensä johdattamaan, kuitenki ilman ääntö-oikeudetta niissä, kuin myöskin Meille jättämään Waliokunnan ehdotukset ja esitykset, olemma Me Armossa walinneet ja kutsuneet Senaatori Sebastian Greibenberg'in.

7:ksi. Sittenkuin Meille tällä tawalla tulleista esityksistä olemme kutsuneet Suuriruhtinaanmaan Senaatin ja Kenraali-Kuwernöörin alamaisia lauseita, tahdomme Me, ensinnä tulewaan säätyjen-päiwään asti noudatettawaksi Armossa wahwistaa ne Waliokunnan ehdotukset, jotka mielestämme todellisesti wastaawat maakunnan tosi-tarpeille ja sen hyvää ja hyötyä kartuttawat.

8:ksi. Yllämainittuin säätyjen-edusmiesten pitää Helsingissä kokoontuman Tammikuun 20 päiwänä 1862, uuden luwun mukaan.

9:ksi. Suomeen asetetun Senaattimme haltuun jätetään, käydä kaikkiin niihin toimenpiteisin, jotka yllä-seisowan Armollisen asetuksemme johdosta owat tarpeellisia.

Jota kaikki asianomaiset aalamaisuudessa naudattakoot.

Suuremmaksi wakuudeksi olemma Me Omakätisesti kirjoittaneet nimemme tämän alle, joka tapahtui Pietarin kaupungissa, 29 päiwänä Maaliskuuta (10 päiwänä Huhtikuuta) wuonna jälkeen Kristuksen syntymän yksituhatta kahdeksansataa ja ensimmäisellä seitsematta kymmenellä, hallituksemme seitsemäntenä.

ALEKSANDER.

Ministeri-Valta-Sihteeri, Kreivi ARMFELT.

Suometar 3. toukokuuta 1861

Suometar julkaisi 3. toukokuuta 1861 keisarin valiokunnan puheenjohtajalle senaattori Sebastian Gripenbegille lähettämän ohjeen, jossa täsmennettiin valiokuntaan toimeksiantoa.

Armollinen Ohjekäsky:

Suomeen asetetun Senaattimme jäsenelle Sebastian Gripenbergille.

Teille Armossa uskottuamme, Esimiehenä jahdattua niitä keskustelemuksia, jotka, Maaliskuun 29 (Huhtikuun 10) päiwänä nykyistä wuotta annetun Armollisen Ilmoitus-Sääntömme johdosta, tulewat Suomen Suuriruhtinaanmaamme neljän säädyn walitsemain edusmiesten wälillä tapahtumaan, olemma Me tämän kautta tahtoneet ilmoittaa wakuutuksemme, että siinä tärkeästä toimesta olette wastaawat sille luottamukselle, joka Meillä on Teihin sen ansion tähden, jonka aina olette osoittaneet maakunnan suhteen.

Tarpeelliseksi noudattamiseksenne, ja että keskustelemukset waliomiehille esiin-tulewissa asioissa kaikin puolin täyttäisiwät mitä niillä olemme tarkoittaneet, tahdomma Me tämän kautta Teille Armossa selittää mielemme tässä aineessa:

Että kaikkea, Suomenmaan hyväksi tulewata, woittaisiin nykyississäkin ajanmwaiheissa toimeen saada, olemma me Armossa suostuneet, että mainitut waliomiehet saadaan ko'olle kutsua, sekä myöskin heidän haltuunsa jättäneet, käydä niitä asetusten ehdotuksia tarkastamaan, jotka Meidän käskystämme tulewat tärkeimmissä tähän asti siksensa jääneistä asioista heille esiteltäwiksi, ja alamaisuudessa lausua, miten ne, maakunnan tarpeille lähinnä wastaawalla tawalle, siihen asti heidän mielestänsä woitaisiin järjestää, että näemme ajan-suhteiden myönnyttäwän maan säätyjen kutsumista ko'olle, jolloinka samat asiat saatetaan täydellensä ratkaista ja lopullisesti wahwistaa.

Tällä olemme tarkoittaneet, mainittuin waliomiesten kautta siitä saada tarkan ja luotettawan tiedon, mitä oikeastaan tarwitaan Suuriruhtinaanmaan edistymiseksi hengellisessa tointumisessa ja warallisessa menestyksessä, sekä mitkä toimet, joko sittenkuin maakunnan säätyjä niistä on kuulusteltu, taikka waltio-hoinnollisesti, woisiwat edesauttaa tätä sydämmellemme allati kallista tarkoitusta; Ja on sen wuoksi Aarmollinen tahtomme, että äsken-mainitut waliomiehet kaikista edellä-sanotuista, sitämyöten kuin ne heille esitellään, wapaasti ja peittelemättä ilmoittaisiwat maakunnan tarpeet ja miten ne woitaisiin täyttää; ollen waliomiehillä oikeus, semmoisissa kysymyksissä, joita ainoastaan perustusla'illisella tawalla saatetaan ratkaista, ehdotella ne esitykset, jotka ajan tullen owaat maan säätyjen tutkintoon annettawat, jota wastaan waliomiesten alamaiset ehdotukset muissa asioissa tulewat Armolliseen päätökseemme kohdastansa lykättäwiksi, jolloinka Itsellemme pidätämme oikeuden, Armossa wahwistaa ne näistä ehdotuksista, jotka todellisesti wastaawat maakunnan tarpeille ja se hyvää ja hyötyä kartuttawat. Ja että waliomiesten toimet saisiwat suuremman julkisuuden, tahdomma Me Armosta myönnyttää, että heidän kokouksistansa pidetyt pöytäkirjat präntin kautta julkaistakoot.

Muuten olemma Me, wakuutettuina waliomiesten isänmaallisista ajatuksista ja alamaisesta uskollisuudesta, Armossa tahtoneet käskeä Teitä, wakuuttamaan kullenki heistä, että kunnollisuudesta, totuudesta ja la'in kuuliaisuudesta lähteneillä lauseilla alati on Keisarillisen turwamme ja Armollinen suosiomme odotettettawana. Pietarista, 12 (24) päiwänä huhtikuuta 1861.

ALEKSANDER.

Ministeri-Valta-Sihteeri, Kreivi ARMFELT.

Lähteet

• Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus-Kokous n:o 9 1961
• Suometar 10. huhtikuuta 1861
• Suometar 3. toukokuuta 1861
• Bergh, Edvard: Vår styrelse och vår lantdagar. Osa I. Helsinki, 1884, s. 55-56.