Historia Hobergin Äijäst...
| Yxi Lystillinen, totinen Suloinen Ja myöskin totuden halkaisewainen Historia, Siitä Rikkast ja Andeliast Hobergin Äijäst Joka Yhdelda köyhäldä Torparilda, kutzuttin lapsen Kummaxi, waan yhdeldä lystilliseldä kutzujalda petettin. Torpari sitä wastan kaunist lahjotteltin. Kirjoittanut anonyymi |
Yxi Lystillinen, totinen Suloinen Ja myöskin totuden halkaisewainen
Historia,
Siitä Rikkast ja Andeliast
Hobergin Äijäst;
Joka Yhdelda köyhäldä Torparilda, kutzuttin lapsen Kummaxi, waan yhdeldä lystilliseldä kutzujalda petettin. Torpari sitä wastan kaunist lahjotteltin.
Prändätty Wuonna 1792.
Gottlandis on yxi wuori nimeldä Hoberg, josa yhten aikan yxi wuori peiko elikä hiisi piti asumasia, joka samast asu–masiast ja paikast kutzuttin Hobergin Äijäxi. Ei kaukana siitä asunut yxi köyhä torpari, joka jongun hyödyty- xens tähden, piti kansza käymist saman wuori peikon kansza, niinkuin myös kuuldan puhuttawan ja sanottawan, että monda, jotka etziwät onne kalastamisesa, ambumisesa, pitä siinä purkaman luwatomia wälikappaleita, ja pitä kanszakäy- mist meri ja metzän haldian kansza. Tapahtui siis että saman Torparin waimo sai Lapsen, jonga tähden torpari tuli murhellisex hänen ajatuxisans kummain kutzumisest ja watimisest, jonga, kuin hänen drengins isännän ulkonaisist käytöxist ymmärsi, kysyi hän: mitä häneldä puutuis? että hän niin murhellinen oli, sanoden siinä siwus.
Drengt. Minun luulaxeni olis teill suurembi syy iloita kuin murhetta, ko- ska te oletta siunattu kohdun hedelmällä, kuitengin käytte te niin surullisna ja murhellisna. [s. 3]Torpari. Se on kyllä tosi, kuin sinä sanot, mutta kuitengin on minulla jotakin kuin minua raskautta johonga minul on suuri syy, sillä minun pitä tawallisuden jälken lapsen ristiäisin kutzuman muutamita kummia, jos minä käyn Hobergin Äijän ohitzen? kuin minullen niin paljon on hywä tehnyt, kuin sinä hywin tiedät, tohti hän sitä niin kowin pahaxna, etten minä tästedes taida odotta häneldä mitän hywä, ehkä kuinga suuri tarwe minulla olis; ja jos minä taas kutzun hänen, niin taita hän yxinäns syödä kaikki mitä minä walmistanut olen, niin että minä sentähden pitä mutten wierasten edes seisoman häpiällä, liatengin sinä kyllä tiedät ja olet usein nähnyt, mingä kaldainen iso syömäri pohjatoinen ja likimain käyttämätöinen mies hän on, niin että hän likimäin ei taita täytettä, liatengin yhdeldä köyhäldä kuin minä olen.
Drengi. Minä tiedän että niin on, mutta olka kuitengin lewos, minä tahdon soweliast pois estä mitä te niin kowin pelkätte, niin ettei kummallakan puolella pidä oleman mitän waiwa. Sillä minä tahdon mennä matkan, käskemän händä, mutta sinä siwus myös sowita ja laitta ette hän tule tänne.
Torpari. Taidatkos sen (kuin sinä lupat, [s. 4]tehdä ja toimitta), niin sinä teet minulle sen kaldaisen hywän palweluxen, kuin sinun oikeudella pitä saman kiitoxen edest, ilman sitä, siinä siwus toiwoman jotakin muuta palka.
Drengi Drengi pyytä hänellens säkkiä, ja anda itzens matkan Hobergin Äijän tygö, koska hän hänen tygöns tullut oli, terwettä hän händä Isändäns puolest, sanoden: minun Isändän terwettä teille hywä päiwä, ja rukoile että te tahdoisitte olla niin hywä, ja auttaisitte händä muutamilla kaloilla, niin kuin ennengin hänen luottaisans teihin olette tottunet tekemän Sillä hän oli aina tottunut saman häneldä mitä ikänä hän hänen tarwitzesans luottanut oli, mutta siinä siwus rukoilli Drengi wiel, että hän tahdois sillä kärta, ei joitakuita pieniä, waan suuria kaloja anda
Hobergin äijä. Mistä se tule, että hän tällä kerta tahdois kaikki suuria ja ei yhtän pieniä kaloja, koska hän kutengin ennen sitä oli tytywäinen, jos hän sai suuria eli pieniä kaloja sekaisin.
Drängi. Hänen pitä pitämän ristiäistä, sillä hän on siunattu kohdun hedelmällä ja sentähden olen minä tänne endisen tawan jälken asialla lähetetty, että [s. 5]kutzuman kummia. Tämä puhe kelpais Hobergin Äijällen aiwan hywin.
Hobergin Äijä Wastais ja sanoi, niin wanha ja harmapä kuin minä olen, niin ei ole yxikän wielä tehnyt minullen sitä kunnia, sentähden terwettä hän händä jällens, kiitä käskyn edest ja sano, minä tahdon tulla: mutta kutka wielä pitä tuleman kummixi? Drängi Pyhä Pietari.
Hobergin Äijä. Niin en minä hywin tiedä Jos minä taidan tulla, sillä minä tiedän että Pyhä Pietari on melken eripurainen ja wastahakoinen, ja sen tähden, en me taida hywin kuka ties, toinen toisemme kanssa yhteen sopia, kuitengin kosk sinun Isändäs on tehnyt minulle sen kunnian, ja kutzunut minun, niin minun pitä tuleman, ja katzoman kuinga me taidamme sopia ja suostua toinen toisemme kans yhten; mutta wieläkö muita kummia pitä tuleman?
Drengi. Ja Meidän HErra kansa.
Hobergin Äijä. Niin minä taidan työläst sinne tulla, sillä Pyhä Pietari ja minä olisimme, kuka ties, jollakin muoto sopinut yhten huonesen; mutta meidän HErra ja minä ei suingan, wan kummingin, koska minun naburin on sen kunnian minullen osottanut, tahdon minä tulla, koska ei yxikän ole tähän saada osottanut [s. 6]minullen sitä kunnia, waicka kuinga harma pää ja wanha minä olen, ehkä minun pidäis istuman ainoastans yhdes louckasa, ja katzoman kuinga laita on; wieläkä muita enämbi meis kummia pitä tuleman.
Drengi, Ei.
Hobergin Äijä, Kukast waimoist pitä lasta kandaman?
Drengi Neitzy Maria.
Hobergin Äijä. Oh hoh! hän otta peräti korkiat kummat, kuka ties hän on tainut tiedusta muutamita spelajatkin, koska hän korkialle mene siinä toisesakin.
Drengi. Ja Trumslagarin pitä tuleman spelajax.
Hobergin äijä. Minä olisin aikonut kyllä tulla sinne, waicka kohta Pyhä Pietari ja meidän HErra tulewat kansa, koska hän on tehnyt minullen sen kunnian ja on kutzunut minun. Mutta koska trumslagari tule sinne, ajatelen ja ymmärtäin, sen kansa pitkäisen eli uckoisen jyristämisen, niin en minä ensingän tule, sanon minä selkiäst ulos, sillä minä oli neljätoistakymmendä päiwä sitte yhdes pidos, ja mennesäni kotia sieldä, kaswoi yxi pilwi taiwalle ja Trumslagari rupeis lyömän trumbun päälle, niin huikein että minä sen ylitzen peljästyin, rupeisin juoxeman niin paljo [s. 7]kuin minä woin, kotia päin, ja koska minä kerkisin porstuan owen, löi hän minun peräsäni trumbun kapulalla, ja löi senkautta toisen reisi luuni poicki minulda, josta minulla on wielä nyt suuri wirhi, sentähden en taida minä hänen tähtens tulla, sillä en taida minä hänen kansans yhten misäkän, ilman taidais hän paiskata minulda toisen reisilun poicki; sen tähden terwetä isändä ja kiitä händä sen kunnian edest kuin häne minulle tehnyt on, ja sano etten minä tälla kerta, taida tulla: mutta ongo se tawallinen että he sen kaldaisisa tiloisa andawat kumman lahjoja.
Dregi. O ja, jotka jotakin tahtowat itzestäns pitä.
Hobergin Äijä. Otta yhden lapion, mene sisälle yhten Puodin kusa laarit olit täysi saxan Dalereita, sano Drengilli, pidä tänne säckis, ja niin pistä hän yhden suuren lapion täyden saxan Dallereita säckin, ja sano Drengille, ongo se tawallinen? että he enämän andawat; kuin tämän on.
Drengi. Kyllä minä wielä enämmängin olen nähnyt annettawan, kuin tämä on.
Hobergin Äijä. En minäkän tahdo huo- non olla, otta lapion pistä jällens yhden lapion täynäns saxan Dallereita Drengin [s. 8]säckin, ja sano, wieläkö he enemmän prukawat anda kuin tämä on.
Drengi. Wielä mä yhden olen nähnyt kuin on andanut enämän.
Hobergin Äijä. En millän muoto minä tahdo huonon olla, otta ja lyö kolmanen erän yhden lapion täynnäns Saxan Tallaeita sackin, ja sano drengille, oletkos nähnyt jongun andawan wielä enemän?
Drengi. En yhdengän minä ole nähnyt andawan enembätä, sillä ei hän woinut enembätä kanda, mutoin olis hän wietellyt hänen wiel yhden eli usiaman kerran pistämähän usiamat lapiolliset sackin.
Hobergin Äijä. Niin mene nyt kotia tämän kansza, ja tule sitte jällen, niin sinun pitä saman kalat kansza, kuin Drengi myös teki.
Ja niin Drengi teki, lupauxens peräst. yhden hywän palweluxen; ei ainoastans siinä, että hän siwollisesti esti Hobergin Äijän ristiäisist; mutta myös saatti isännälläns rickan yldälsen ja ison kummin lahjan.