Himfyn lempi-laulut (1880)

Himfyn lempi-laulut. Kirjoittanut Sándor Kisfaludy

Päivät uudet päiväin päästä entää,

Suruni on aina ennallaan;

Hetket ajan nopein siivin lentää,

Muuttumatta kohtalon’ on vaan;

Tulivuori sammuu suitsuvainen,

Lempen’ lieskaa sammumaan en saa:

Illoin viihtyy myrsky pauhaavainen,

Syömmen’ myrsky aina raivoaa;

Metsät, maat myös muuttaa verhojansa,

Tähdet riemuin täyttää ratojansa,

Vaiheensa myös onnellakin on;

Kaihoni on mulla muutteeton.

2.

Niinkuin hirvi haavan kanssa,

Jonka jousen nuoli toi,

Välttää, nopsa, juoksullansa

Turhaan tuskiansa voi;

Niin mä vältin silmiäsi,

Kun ne silmän’ kohtasi;

Voi mun raukka sydäntäni,

Senpä ne jo haavoitti.

Oi! kun koen pakoisalle,

Tuntuu tuskan’ suuremmalle,

Povelleni, poloinen,

Lohdutusta löydä en.

3.

Pääsky poistuu tuulen kanssa,

Lehdet maahan lentelee,

Eikä sulo-laulujansa

Lintusetkaan laulele!

Kukkanen on jäänyt, jäähän

Puro hyytyy juoksussaan,

Lintu kurja kuusen päähän

Istahtuupi viluissaan.

Vihreyn on vihma vienyt,

Missä laulut, kukat lie nyt?

Näin on syömmessäni syys,

Kuolon valta, vihletyys!

4.

Sulo ääni armahani

Sai mun syömmen’ liikkumaan;

Leivon laulu kuullessani

Ei niin kaunis kaiultaan;

Luonto lumoksissa kuuli

Tuota sulo-ääntä vaan;

Lähteen laine, länsituuli

Seisattihe kuulemaan;

Lintu heitti laulantonsa,

Perho kukka-suutelonsa,

Hurmon tämän huomasi

Kipu, hänkin hymyili.

P[aavo]. P[outiainen].

Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.