Herrasluontoa
Herrasluontoa. Kirjoittanut Lauri Soini |
- Olipa puisto pienokainen
- vierellä herraskartanon
- ja polku jäykkä, kaavamainen
- välissä penkkilöitten on.
- Puut vahtii tietä rivissänsä
- kuin haarniskoidut sotilaat,
- ja saksittuina yrmillänsä,
- on pensasaidat pullokkaat.
- Ja nurmen, joka vehmahasti
- yrittää nousta kukkimaan,
- puutarhuri sen nokkelasti
- koneella niittää oraassaan.
- Ja hovin herra mahtavasti
- kuin laiva kulkee polkua.
- On sillä rouva rinnallansa
- kuin aika auma pellolla.
- Kas, siinä sitä on sivistystä,
- on varakkuutta, arvoa!
- He etsivät nyt virkistystä –
- nähkääpäs! – luonnon helmasta...
Lähde: Soini, Lauri 1902: Kansa ja kannel. Minervan kirjakauppa, Helsinki.