Henkinen aamunkoi

Kirjoittanut Charles Baudelaire
Suomentanut Kaarlo Sarkia.


Valoss’ aamun irstailija kun silmänsä avaa,
käy sisään Ihanne kostava siivillä koin
ja piinaa sielua jäytävin ongelmoin,
ja sen voimasta raakalaisessa enkeli havaa.
Nyt aukee ja kaareutuu yli muserretun,
yli miehen, mi vielä on syöstynä yöhön ja vaivaan,
sini saavuttamattomin, korkein Henkisen Taivaan. –
Niin, Jumalatar, pyhä häilyy muistos sun,
sinun muistosi kirkas, ihana, ruusuinen
savuavilla tähteillä tyhjien mässäysöiden,
terät silmien imee hurmaas suurentuen.
Kuin aurinko, himmentäen valot kynttilöiden,
tulet, voittaja täydellisin, tulet, välkkyvä haamu,
pyhä, kuolematon, ikisäteilevä Aamu!


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1929: Kahlittu: runoja. WSOY, Porvoo.