Hengen vapaus
Hengen vapaus. Kirjoittanut Antti Mäkinen |
- »Luonto kahleess’ on, ei tunne’
- Vapautta laisinkaan;
- Henki vapaa, pakotonna,»
- Niinhän aina ho’etaan.
- Minun nähden, kaikk’ on toisin:
- Luonto vapaa, uhkuvaa
- Elämätä kehitellen,
- Hengen orjuus kuristaa.
- Kasvi maasta juurillansa
- Imee voimanestehet,
- Päivä sille kultiansa,
- Taivas kastehelmiset:
- Kukka kasvaa, kaunistuupi,
- Päähyt maasta ylenee,
- Kunnes kypsä hedelmä ja
- Siemen maahan varisee.
- Uusi kevät uuden idun,
- Itu uuden siemenen
- Kasvattaapi, siten siirtyy
- Kasvi, aina säilyen:
- Ikinuori, kukkivainen
- Kevät sitä kasvattaa,
- Syksy tuulin, sateinensa
- Uuden kylvön toimittaa.
- Vapaasti se kasvaa, kukkii,
- Kypsyy, kylvää siementään:
- Missä siin’ on sortovalta?
- Toisin henki kytketään:
- Se ei saata vapautta
- Haluta, ei harjoittaa,
- Sitä halki aikakautten
- Pakko raskas rasittaa.
- Hengen suuret aatevirrat
- Konsa pyrkii laskemaan
- Lohdukkeeksi ihmiskunnan
- Uuden elon maailmaan,
- Silloin vainon murhahenget
- Verisillä käsillään
- Heti tiet’ on sulkemassa
- Vapauteen, elämään.
Lähde: Mäkinen, A. 1912: Runoelmia. Helsinki.