Helsingin laivanpäällikköyhdistys 1890
Kokous tammikuussa muokkaa
Laivanpäällikkö-yhdistyksen kokouksessa eilen valittiin ensin satamakapteeni O. Andsten varapuheenjohtajaksi asessori J. A. Pontan'in sijaan.
Sitten keskusteltiin lausunnosta, jonka senaatti oli vaatinut yhdistykseltä, sen johdosta, että Viipurin hengenpelastusseura oli ehdottanut senaatille meidän maassa käytäntöön otettaviksi ne säännöt, jotka Ison-Britannian hallitus v. 1873 oli määrännyt hätä- ja luotsimerkeistä. Yhdistys oli asiata varten asettanut komiteean, joka oli käsitellyt asiaa ja ehdoitti myös, että puollettaisiin Viipurin hengenpelastusseuran lausuntoa, kuitenkin muutamilla poikkeuksilla, jotka soveltuivat meidän saaristollemme.
Yhdistys hyväksyi komiteean lausunnon.
Senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunta oli vaatinut kuvernöörin kautta yhdistykseltä lausuntoa sen säätyjen päätöksen johdosta, joka koski laivojen rekistreeraamista niin kutsutun virallisen numeron kautta. Yhdistys lausui sen mielipiteen, että virallinen numero oli erittäin mukava keino tätä tarkoitusta varten, mutta lausui samalla, että virallinen numero on tarkasti eroitettava n. k. signaali kirjaimista, koska virallinen numero on laivan tunnusmerkkinä joka paikassa, kun taas signaali-kirjaimet ovat mukavuuskeino, jota merellä saa kukin käyttää, jos tahtoo.
[Lähde: Päivälehti 3.1.1890 sivu 2]
____________________
Laivanpäällikkö-yhdistyksen kokouksessa eilen keskusteltiin päällikköjen asemasta laivojen yhteentörmäyksessä.
Hra Andsten lausui että pitäisi löytymän samallainen lakimääräys, kuin Englannissakin, jonka mukaan päällikkö, joka yhteentörmäyksessä jättää loukkautuneen aluksen, auttamatta, on pidettävä syyllisenä rikokseen, sekä, jos vastakkaisia todistuksia ei löydy, pidettävä syyllisenä myöskin yhteentörmäykseen, jonka tähden hänen pitäisi rangaistukseksi kadottaa päällikkö-oikeutensa joko osaksi tai ainaiseksi. Yhdistys päätti tähän suuntaan esittää asian hallitukselle.
Kapteini Hjelt esitti, että laivapäiväkirjoihin pantaisiin selitys saaristomme laivamerkeistä. Asia lykättiin komiteaan.
Kapt. Jacobsen esitti, että yhdistys lausuisi ajatuksensa luotsihallituksen ehdotuksesta "Murtajan" päällikönviran asettamisesta.
Yhdistys päättikin yksimielisesti pöytäkirjaan pantavaksi, että sen mielestä luotsihallituksen ehdoituksessa liian vähän oli otettu huomioon hakijoiden käytännöllisiä ja teoreetillisia tietoja, koska luotsihallituksen puoltosanan oli saanut mies jolla ei ole mitään päällikkökokemusta. Yhdistys toivoi että asia otettaisiin huomioon.
Päätökseen ei ottanut osaa 2 yhdistyksessä olevaa mainittun viranhaltijaa.
[Lähde: Päivälehti 17.1.1890 sivu 2]
Kokous maaliskuussa muokkaa
Laivanpäällikköjen yhdistyksen kokouksessa eilen luettiin N. Pr:in mukaan, m. m. Viipurin laivanpäällikköjen yhdistykseltä saapunut kirjoitus, jossa Saimaalla tapahtuneen yhteentörmäyksen johdosta ehdotettiin että yhteentörmäysten välttämiseksi laissa määrättyjen merkkien laiminlyömisestä säädettäisiin sakkoja 50:stä 100:aan markkaan. Samassa kirjoituksessa ehdotettiin vielä että rannikkolaivan kapteenin olisi ainakin pitänyt suorittaa alaperämiehen tutkinnon. Kirjoitus pantiin pöydälle.
[Lähde: Päivälehti 7.3.1890 sivu 2]
Helsingin laivanpäällikköyhdistys on senatilta anonut, että se puute laeissamme korjattaisiin, ettei niissä ole rangaistusmääräystä sellaista tapausta varten, että laivanpäällikkö yhteentörmäyksen sattuessa jättää hätään joutuneen oman onnensa nojaan.
Sama yhdistys on niin ikään anonut rangaistusmääräyksen säätämistä signalitulien käyttämisen laiminlyömisestä, koska armollinen matkustajalaivoja koskeva asetus helmik. 19 p:ltä 1879 ei mitään rangaistusta tuollaisesta laiminlyömisestä määrää.
Helsingin laivanpäällikköyhdistys on niinikään, sen rautatierahti-alennuksen johdosta, joka marrask. 15 p:stä on voimassa toukok. 15 p:ään Hankoniemen kautta tuoduista ja viedyistä tavaroista, anonut että mainittu alennus ulotettaisiin kaikkiin tavaroihin, jotka talven kuluessa esim. jouluk. 1 p:n ja toukok. 1 p:n välillä lastataan rautatievaunuihin tai niistä pois satamapaikoilla, joilla jo on olemassa rautatieratoja tai vastedes sellaisia rakennetaan, erityisesti huomioon ottamatta millä laivalla tavarat ovat saapuneet tai lähetetään.
[Lähde: Uusi Suometar 14.3.1890 sivu 3]
Kokous kesäkuussa muokkaa
Laivanpäällikkö yhdistys kokoontui eilen satamakonttoriin. Puheenjohtajana oli kapteeni O. Andsten.
Kysymys ehdotuksesta asetukseksi suomalaisten löaivain varustamisesta virallisella numerolla, jonka senaatti oli lähettänyt yhdistykselle lausunnon antamista varten ja joka oli ollut pöydälle pantuna t. k. 6 p:n kokouksesta, otettiin käsiteltäväksi. Yhdistys päätti lausua, että yhdistyksellä puolestaan ei ollut mitään muistutettavaa ehdotuksen suhteen.
Mitä tulee ehdotukseen uudeksi ohjesäännöksi laivanpäällikköjen ja muun meriväen eläkeyhdistykselle, josta niinikään oli vaadittu yhdistyksen lausuntoa, piti yhdistys viimeksimainittua varsin tärkeänä ja katsoi tarpeelliseksi että niin monet yhdistyksen jäsenet kuin mahdollista ottaisivat sitä tarkasti miettiäkseen. Sen vuoksi yhdistys päätti lykätä tämän asian marraskuuhun, jolloin yhdistyksen varsinaiset kokoukset taas alkavat.
[Lähde: Päivälehti 17.6.1890 sivu 3]