Helmin nukkuessa

Helmin nukkuessa. Kirjoittanut P. J. Hannikainen

Helmiseni herttaiseni,

Pikku sydänkäpyseni

Tuohon uupui tuutumahan,

Leikistä lepäjämähän,

Unen valtahan vajosi

Sylihini, syömelleni.

Nuku, helmeni heleä,

Uinu unta autuasten!

Kyllä nään, mitä uneksit,

Tiedän varsin tismallehen!

Mistä nään, mitä uneksit,

Mistä tiedän tismallehen?

Oivallan jo otsaltasi

Suortuvaisi siimeksestä,

Kulmiesi kaihoksesta

Silmäluontesi seliltä:

Rauha otsallas asuvi,

Kulmiasi kultoavi,

Luomilla lepäelekse

Yllä silmies sinisten –

Totta rauha runsahampi

Sua suojaapi unessa!

Entäs poskesi punakat,

Kaunokaiset kasvopääsi,

Jotk’ on kuni aamurusko

Uuden koittavan kevähän:

Niissä rakkaus palavi,

Lempi vilpitön, viaton –

Rakkauspa runsahampi

Sulle uhkuuvi unessa!

Sillä hymy huulillasi,

Noilla mesimättähillä

Mitä näyttävi minulle?

On jos oisi enkelparvi

Tuolta taivahan tuvilta

Niille kulkenut kisahan,

Leikkimähän liihoitellut!

Totta enkelit unessa

Tuolla taivon tanhuilla

Kanssasi kisaelevat

Kerallasi kieppuroivat!

Kun ma sua tuossa katson,

Tuossa katson ja tähystän

Unelmihin uupunutta,

Lepohon las’ehtunutta,

On kuin peilistä näkisin,

Katsoisin kuvastimesta

Enkelten iki-iloa

Luona taaton taivahisen.

Ompa kuin itsekin olisin

Korkeammalle kohonnut

Tästä maailman melusta,

Onnen maille muuttununna,

Kun sua painan poveheni,

Vasten syöntäni sykerrän.

Juhani H. [P. J. Hannikainen]

Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.