Helmille.

Kirjoittanut Kössi Kaatra


Oi, olkosi uneni
armainen,
hyvätuuleni, henkeni
ylhäinen,
yli varjojen valoni
säihkyntä
sekä syömeni, sieluni
syttäjä,
omatuntoni, uskoni,
hartautein,
väkevyyteni, voimani,
uljuutein!
Oi nostaos aattehet
syvimmät
sekä poveni tuntehet
pyhimmät
valosoihtuna suurena
loimuamaan
pelastuksen taikana
Suomenmaan!
Sydämemme ja sielumme
vaatii maa;
ne sille me annamme,
maa ne saa!


Lähde: Lindström, Kössi 1904: Elämästä: runoja. Tampere.