Helmi.

Kirjoittanut Irene Mendelin


Minä lemmin helmiä kalliita,
helohelmiä kauniita.
Niitä etsin poluilta metsien,
niitä etsin vilskeessä ihmisten –
ne on mieleni valkehin riemu.
Tuolla nuorten juhlassa äskettäin
katseen lämpimän, kauniin näin.
Ja ma suuntaa seurasin katseen sen,
ja näin pojan pienen ja hentoisen,
näin lapsosen köyhän ja valjun.
Sydän mulla riemusta sykähti:
suuri heikkoa hellivi!
Siin’ on helmi hohtava hyvyyden,
siin’ on säde säihkyvä Kristuksen –
ja ma suljen sen sieluni soppeen.


Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.