Heinikossa

Heinikossa. Kirjoittanut Irene Mendelin

Suloista olla on heinikossa

kun päivä kirkas se heloittaa,

kun heinän huojuvat hienot helpeet

ja angervoiset ne tuoksuaa,

ja lumivalkeat luikut häilyy,

ja kesälämpöä ilma päilyy.

Sirittää sirkka ja rannan raita

kuvaansa kaunista ihanoi,

ja sinikalvossa toinen taivas

ja toiset rannat ne unelmoi,

mut yläilmoissa leivo lentää,

sen riemusävel se kauas entää.

Ja männyn latvassa käki kukkuu

syvintä kaihoa – kerrotaan.

Tuon pienen valkoisen pilven piiloon

ajatus hukkuvi kulkeissaan.

Eloa uhkuen ilma soipi

ja sydän tyynenä unelmoipi.

Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.