Heinäkuisella rannalla

Heinäkuisella rannalla

Kirjoittanut Kaarlo Sarkia


Paljaana hiekassa rannan,
suojassa viidakon hunnun,
sieluuni tulvia annan
horsman ja apilan tunnun.
Etelän siipien alla
kaislikon hiukset taipuu.
Rannalla kukoistavalla
vaimeni tuskainen kaipuu.
Rinteeltä kirskunta sirkkain. –
Aurinko lävistää ruumiin
nuolin kultaisin, kirkkain.
Riudun sen liekkeihin kuumiin.
Työtäs en, aurinko, soimaa,
käyn veden lempeän huomaan.
Laineet antavat voimaa
tulista viiniäs juomaan.


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1931: Velka elämälle: runoja. WSOY, Porvoo.