Haudalla.

Kirjoittanut J. G. Dahlman


Kuin katson raukka reunalta
Mä haudan syvyyteen,
Niin muistot moni-mureiset
Ne tunkee sydämeen.
Sen kautta kaikki kulkeepi,
Se vie mun kerrankin;
Se kaikki luodut sulkeepi –
Jo vei se Herrankin.
Ei hauta sentään ijäti
Voi meitä hukuttaa,
Tän ajallisen elon vaan
Pois kuollo nukuttaa.
Se on uusi Isänmaa,
Kuin kuollo meidän vie.
Sinne haudan kautta kuljetaan,
Siunattu on se tie.

J. G. D[ahlman]–n.


Lähde: Sanomia Turusta 22.9.1865.