Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasavallan presidentin armahdusoikeuden käyttämisestä
Hallitusmuodon 29 §:n mukaan tasavallan presidentti voi yksityisissä tapauksissa armoa antamalla kumota tuomitun rangaistuksen tai lieventää sitä; yleinen armahdus sitä vastoin on annettava erityisellä lailla. Presidentin armahdusoikeutta on kuitenkin sodan aiheuttamien poikkeuksellisten olojen vuoksi täytynyt väliaikaisesti laajentaa säätämällä, että presidentti voi sota-aikana tai sinä aikana, jolloin sotatilasta annetun lain säännökset ovat osittain noudatettavina, myöntää määrätynlaisen yleisen armahduksen eräille laissa tarkemmin mainituille rikollisryhmille. Presidentin armahdusoikeuden väliaikaisesta laajentamisesta on viimeksi säädetty 22 päivänä joulukuuta 1942 annetussa laissa.
Ennen kuin presidentti ratkaisee yksityisessä tapauksessa tehdyn armonanomuksen, on hänen hankittava korkeimmalta oikeudelta lausunto, joka ei kuitenkaan ole presidenttiä velvoittava. Kun armonanomuksien lukumäärä sodan aikana on huomattavasti lisääntynyt, on korkeimman oikeuden työtaakka niiden johdosta kasvanut, ja muiden asiain ja juttujen käsittely jonkin verran hidastunut. Lisäksi ei korkeimman oikeuden armonanomusten johdosta antamilla lausunnoilla sodan aikana ole samaa merkitystä kuin säännöllisissä oloissa, koska tällöin myöskin yksityisissä tapauksissa armoa myönnettäessä on kiinnitettävä erikoista huomiota muihinkin kuin puhtaasti oikeudellisiin näkökohtiin, ja anomuksiin sen vuoksi useinkin myönnytään, vaikka korkeimman oikeuden lausunto olisikin kielteinen. Tästä johtuu, ettei siitä työstä, mikä korkeimmassa oikeudessa armahdusasiain käsittelyssä nyt suoritetaan, useinkaan ole vastaavaa hyötyä, vaan on sama työ toistettava oikeusministeriössä asioita siellä valmisteltaessa. Tällainen kaksinkertainen työ aiheuttaa tietenkin asiain käsittelyssä viivästystä. Hallitus katsoo sen johdosta tarpeelliseksi ehdottaa erityisen lain säätämistä, jonka mukaan presidentti voi yksityisissäkin tapauksissa myöntää armahduksen pyytämättä korkeimmalta oikeudelta lausuntoa. Luonnollisesti sellainen lausunto edelleen pyydettäisiin, milloin se asian tärkeyden takia tai muusta syystä katsottaisiin suotavaksi. Muutoin olisi edelleenkin noudatettavana, mitä sanotussa hallitusmuodon kohdassa armahtamisesta on säädetty. Ehdotettu laki, joka olisi säädettävä siinä järjestyksessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätään, tulisi olemaan voimassa 1944 vuoden loppuun.
Edellä lausutun nojalla annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
[Lakiehdotusta ei ole tallennettu tähän. Valmis laki on omalla sivullaan.]