Halla ja myrsky.

Kirjoittanut Eetu Salin


Taas on sumu soilla jo,
Jo uhkaa taaskin halla,
Vaikka vasta kansa voihki
Talven vallan alla.
Melkein liian paljon Herra
Kärsimystä koittaa;
Toinen kerta tuntuu jo
Kuin kiukku alkais’ voittaa.
Ojatöissä häärineet
On hyvin kyllä köyhät,
Kuivunut ja maatunut
On sammalsuot nuo löyhät.
Kylmän lähteet kuivuisi,
Jos tuolta Turjan mailta,
Jäätäisi ei pienet hallat
Silloin touon tainta.
Turjan tuulta vastassa
Kun oisi metsät vankat,
Mätäsydämisiä,
Jos ei ois’ suuret hongat.
Huurut harmaat, huolet tummat
Silloin hälveneisi,
Eikä meiltä toukojamme
Öinen vieras veisi.
Myrskyyn pursi joutuu jos,
Niin säikähtää ei auta.
Kokka tuulta kohti vaan,
Ja vastaan jumal’auta!
Ruori jos on kunnoton,
Niin airoilla voi auttaa.
Ajan rientomarssia,
Vain rajutuulet soittaa.
Airoillensa kukin siis,
Ja eespäin matkan määrä!
Tuulen päälle pyrkimys,
Ei suinkaan suunta väärä.
Myötätuuleen päästää jos,
Niin paisuu myrskyn voima.
Ylös! ylös kurssi vaan!
Se vastaisuuden hoiva.


Lähde: Salin, Eetu 1909: Tyrmässä. I. Osuuskunta Kehitys r. l., Pori.