Haavanlehti.

Kirjoittanut Juho Laine


Hiljaiseksi ehti
Päivä myrskyinen,
Joka kukka, lehti
Vaipui unehen.
Tuul’ ei järven pintaan
Värettäkään luo,
Myöskin ihmisrintaan
Tyynen ilta tuo.
Haavanlehdet ei saa
Unta milloinkaan,
Vapisten ne veisaa
Suruvirttä vaan.
Miksi värisette,
Mikä kauhistaa?
Rauhaa miksi ette
Hetkeksikään saa?
Ristiin Golgatalla
Vaipui kuolohon
Kirouksen alla
Pyhä, nuhteeton –
Sitä lehdet yhä
Itkee vapisten,
Että risti pyhä
Oli haapainen.
Haavanlehti vainen –
Ihmissydän on,
Haavanlehden-lainen,
Aina rauhaton.
Vaan kun myrsky pauhaa,
Risti Golgatan
Yksin tuopi rauhan
Ihmisrintahan.

J. Laine.


Lähde: Satakunta 6.5.1885.