Haan Kielojen-kuningas kaino
Haan Kielojen-kuningas kaino Kirjoittanut Gustaf Fröding |
- Haan Kielojen-kuningas kaino,
- haan Kielojen-kuningas kalvaaks saa,
- on kuollut morsio aino,
- hän suree Kielojen-prinsessaa.
- Suru kuninkaan rintaa viiltää,
- pää raskas painuvi hervoksiin,
- ja hopeakypärä kiiltää
- suviyössä valjuna niin.
- Yli paarin seittiverhoin
- ja kukkien suitsutusmaljakon
- lemut leijuvat pihkaterhoin,
- salo tuoksua täynnä on.
- Ne heiluvat kuusen kerkät,
- ja latvasta keinuvan koivun soi
- niin kaihoin soinnut herkät,
- salo huohuu ja hummoi.
- Humu viestejä murheikkaita,
- se valtasurua kuiskien,
- pois pitkin metsämaita
- vie kuninkaanlinnasta kielojen.
Lähde: Fröding, Gustaf 1915: Valikoima runoja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.