Hän jätti sen metsämiehen...
Hän jätti sen metsämiehen... Kirjoittanut Antti Rytkönen |
- Hän jätti sen metsämiehen,
- joka saaren suojasta sous,
- hän viereltä lehtevän lepän
- tuhat tuskaa tuntien nous,
- hän ahon sen armahan heitti,
- jonka helmassa haaveili vaan,
- hän kasvonsa käsihin peitti
- ja hän itki niin katkeraan.
- Hän lensi kuin lintu arka,
- jota satutti metsämies,
- sydäntuskan vain suvituuli
- ja heiluvat heinät ties.
- Lepät vavisten vastahan huiski
- ja kaartuivat katketen,
- ja kummun kukkaset kuiski:
- »Oi lapsonen, lapsonen!»
Lähde: Rytkönen, Antti 1930: Yksinäisyyden sävel: runoja. Otava, Helsinki.