Hän avun tuskaan tuottaa

57. Hän avun tuskaan tuottaa. Kirjoittanut Simo Korpela

Käy, sielu vaivainen,

Käy eteen Jeesuksen!

Hän avun tuskaan tuottaa,

Kun sydän häneen luottaa.

Sen muuttumattomana

Vakuuttaa armon sana.

Ei huonoimmaltakaan

Hän kiellä armoaan.

Ei vaadi töitä, voimaa,

Ei kurjuuttas myös soimaa.

Sen vaatii ainoastaan,

Ett’ otat armon vastaan.

Jos syntis oisivat

Niin mittaamattomat,

Kuin meret ilman alla,

Kuin tähdet taivahalla,

Ken luokseen vaan ne kantaa,

Hän kaikki anteeks antaa.

Siis mistä löydät syyn

Nyt enää epäilyyn?

Miks et käy Herran luoksi?

Synteiskö suurten vuoksi?

Oi syntein tähden juuri

On armonsa niin suuri!

Ja kuta raskaampi

On syntikuormasi,

Syy suurempi on sulia

Kiiruusti esiin tulla

Sun kuormas raskaan kanssa.

Niin särkyy synnin ansa.

Lähde: Korpela, Simo 1904: 75 virttä. Werner Söderström, Porvoo.